Positiivisessa luottotietorekisterissä on porsaanreikä, joka mahdollistaa lainansaannin todellisuutta vastaamattomilla tuloilla.
Vilpin mahdollisuus nousi esiin, kun Kanta-Hämeen käräjäoikeus antoi huhtikuun alussa tuomion törkeästä petoksesta.
57-vuotias nainen osti Volkswagen Transporterin yksityishenkilöltä verkkokaupan välityksellä Hämeenlinnassa vuonna 2024.
Rahoitusyhtiö myönsi naiselle rahoituksen noin 30 000 euron hintaista pakettiautoa varten.
Luottotiedot oli tarkastettu ennen kauppojen tekemistä positiivisesta luottotietorekisteristä.
Pakettiauton ostanut nainen ei maksanut yhtäkään osamaksuerää.
Luotonantajan pestaama perintä- ja etsivätoimisto ei löytänyt naista eikä autoa.
Yle kysyi rekisteriä ylläpitävältä Verohallinnolta, miksi rekisteriä voidaan käyttää rikollisiin tarkoituksiin.
Ongelma on tiedossa, mutta ratkaisu ei
Positiivisen luottotietorekisterin toiminnallinen vastaava Marjaana Ohralahti tietää, että vilpin mahdollisuus on olemassa.
– Olemme kuulleet luotonantajilta, että on ollut yksittäisiä tapauksia, joissa esimerkiksi identiteettivarkaus- tai hyötymistarkoitussyystä on tehtailtu virheellisiä tietoja tulorekisteriin.
Tulorekisteristä tiedot siirtyvät suoraan positiiviseen luottotietorekisteriin.
– Tulorekisterin tiedot eivät ole viranomaisen vahvistamaa tietoa, vaan niistä vastaa aina tiedon ilmoittaja, eli palkan ja etuuksien maksaja, Ohralahti sanoo.
Rekisterin tietojen luotettavuutta arvioitava itse
Myös tulorekisterissä tiedetään vilpistä.
Rekisteri kertoi sivuillaan maaliskuussa, että vääriä tuloja on ilmoitettu sinne jopa rikollisessa tarkoituksessa.
Verohallinnon ylläpitämä tulorekisteri ei käsittele rekisteriin ilmoitettavia tietoja, vaan vastaanottaa tiedot sellaisenaan ja jakaa ne edelleen tietojen käyttäjille, esimerkiksi positiiviselle luottotietorekisterille.
Tulorekisterin mukaan sinne tallennetut tiedot eivät ole tarkoitettu alun perinkään julkisesti luotettaviksi tiedoiksi, vaan maksajan ilmoittamiksi tiedoiksi, joiden luotettavuutta kukin tietoja hyödyntävä viranomainen ja muu taho arvioi itse erikseen.
Luotonantajat puolestaan vastaavat luottojen tiedoista luottotietorekisteristä ja ilmoittavat kaikki sellaiset luotot, jotka rekisteriin kuuluu ilmoittaa.
Rekistereihin ei siis välttämättä ilmoiteta kaikkia tuloja eikä luottoja.
Positiivinen luottotietorekisteri on vain yksi lähde
Luotonantajien pitäisi suhtautua positiiviseen luottotietorekisteriin yhtenä lähteenä asiakkaan tietojen kartoittamiseksi, sanoo Marjaana Ohralahti.
– Tietoja pitäisi selvittää muualtakin. Esimerkiksi yrittäjien pääomatulot, apurahat ja yritysluotot tai korottomat, kuluttomat luotot puuttuvat rekisteristä.
Väärinkäytöksiä varten ei ole helppoa, eikä nopeaa ratkaisua, mutta tulorekisterin ja Verohallinnon kanssa ratkaisua etsitään aktiivisesti.
Tulotietorekisterilaki on muuttumassa ensi vuonna, sanoo Ohralahti.
– Odotamme, että saisimme sitten rakennettua paremmat mekanismit näitä tilanteita helpottamaan.
Positiivista luottorekisteriä on kritisoitu aiemmin. Pienyrittäjät ovat kertoneet rekisterin saavan heidän tulonsa näyttämään olemattomilta.
Suomen yrittäjien mukaan epäkohta koskee yli 250 000:ta yksityistä elinkeinonharjoittajaa.
Alla tuomio tapon yrityksestä
Pakettiautolle lainan saanut nainen selitti käräjäoikeudelle sairastuneensa masennukseen, jonka takia maksut olivat jääneet hoitamatta.
Käräjäoikeus piti kertomusta mielenterveydellisistä seikoista uskottavana. Naisen olisi pitänyt kuitenkin huomata, että perintäyritys tavoittelee häntä osamaksujen erääntymisen vuoksi.
Nainen kertoi oikeudelle, että hänellä ei ollut tietoa luottorekisteristä, ja että hän on hankkinut itselleen luotonantokiellon saadessaan kuulla rekisteristä.
Syyttäjän mukaan nainen oli väärentänyt tulonsa tulorekisteriin.
Olemme kuulleet luotonantajilta, että on ollut yksittäisiä tapauksia, joissa esimerkiksi identiteettivarkaus- tai hyötymistarkoitussyystä on tehtailtu virheellisiä tietoja tulorekisteriin.
Marjaana Ohralahti, toiminnallinen vastaava, positiivinen luottotietorekisteri
Naisen olisi täytynyt ymmärtää, että maksamatta jättäminen voi johtaa rikosoikeudellisiin seuraamuksiin. Mikään ei antanut oikeuden epäillä naisen oikeustoimikelpoisuutta.
Oikeus katsoi, että naisen ei ollut tarkoituskaan maksaa osamaksusuorituksia. Petoksella erehdytyn suurehkon summan ja teon laadun huomioiden käräjäoikeus katsoo, että petos on kokonaisuutena arvostellen törkeä.
Nainen sai törkeästä petoksesta kaksi kuukautta vankeutta. Tuomio on lainvoimainen.
Lisäksi Itä-Suomen käräjäoikeus antoi naiselle yksipuolisen tuomion rahoitusyhtiön velkomusasiassa. Naisen maksettavaksi tuli noin 31 000 euroa.
Tuomion kestoon vaikutti alentavasti naisen vuonna 2025 saama jo lainvoiman saanut tuomio Pirkanmaan käräjäoikeudesta.
Nainen oli yrittänyt tappaa puolisonsa Tampereella.
Muokkaus 10.4.2026 klo 9.02: Muokattu kohtaa lainvoimaisuudesta. Tuomio törkeästä petoksesta jäi lainvoimaiseksi.