Suomeh on puuttunuh ukrainalastu drounua. Suomeh jälgimäzien päivien aigua on petties puuttunuh äijähkö drounua. Tossargen rajavardivolaitos dogadii drounan järven jiäl Parikkalas. Virguniekoin mugah drounu oli urainalaine da sit oli räjähtehty. Virguniekat räjähtettih sen varavon iärestämizekse. Pyhänpiän kaksi ukrainalastu drounua pakui Kouvolah da Luumäile. Ukraina on pakinnuh Suomel prošken’n’ua tapahtunnuos. Ukrainan arvivon mugah drounat puututtih Suomeh Ven’an elektrounizen häiričendän täh. Mennyzien nedälilöin aigua Ukraina on hyökännyh drounoil Suomenlahten rannal sijaiččijoih Ven’an neftiportih.
Piäministru Petteri Orpo sanou, gu mahtollizis varattavis tilandehis pidäy tiijoittua kanzalazile parem. Piäministru tahtou, gu virguniekoin ruandu Suomeh puuttunuzien drounoin tapahtukses kačeltas tarkembah. Orpo sanou, gu drounoin puutundas Suomen ilmutilah ei tiijoitettu kanzalazii, sendäh gu virguniekoin mugah risku kanzalazile oli pieni.
Poltoainehet kallistuttih kevätkuul äijälgi. Statistiekkukeskuksen mugah suurin nouzendu nähtih kebjien poltoöljyn hinnas, kudai nouzi iellizes kuus piäl 40 (nellälkymmenel) prosental. Tuhukuul poltoöljyn keskihindu oli nenga 1,3 (yksi pilku kolme) euruo litras, konzu kevätkuul litru maksoi läs 1,8 (yhty pilku kaheksua) euruo. Diizelän hindu nouzi 16 (kuvveltostu) prosental, benziinan nenga 10 (kymmenel) prosental. Ruton hinnannouzendan taga-alal on Yhtysvalloin da Izrael’an tuhukuun lopul algavunnuh hyökkävys Iranah.
Ebäsiännölline muatemenendyaigu da unen aijoituksen vaihtelendu voijah ližätä pahoin syväinkerä- da verisuonitaudiloin riskua keski-ijäs. Dieloh näh tiijustettih Oulun yliopiston tutkimuksespäi. Risku nouzou enimite vähem kaheksua čuassuu maguajil. Konzu kui maguajil risku voimattuo on kai kaksinkerdaine siännöllizesti maguajih verraten. Tutkimukses sebrattih enäm 3 200 (kolmietuhattu kahtusadua) vuvvennu 1966 (tuhat yheksäsadua kuuzikymmen kuuzi) roinnuttu pohjassuomelastu.
Suomen ylikulutuspäivy oli 1. (enzimäine) sulakuudu, nenga sanou Muailman luonnonfondu WWF. Tämä tarkoittau sidä, gu suomelazet ollah kulutettu oman čotaitun vuitin muailman uuzivujis luonnovarois kolmen kuun aigua. Uuzivujien luonnonvaroin kulutuksen čotaičendas luonnonvarat on juattu tazah kaikkien muakerän ristikanzoin kesken. Suomi on vuvves toizeh enäm muidu uuzivujii luonnonvaroi kuluttajien mualoin joukos.
Suvisuomelazet piästäh lähtemäh pidämäh Äijiäpäiviä kezäaijan vauhtirajoituksil. Kezävauhtiloih siirrytäh pordahittai, ezmäi Suvi-Suomes sulakuun allus algajen. Pohjas-Suomes da Lapis kezävauhtiloih siirrytäh tulien nedälin kolmaspäiväs algajen. Kulguhoduvirrasto kehoittau dorogoil ajajii huomavoimah vaihtelijat siä- da doroguolot kui ajandas, mugai rattahien valličendas.
Karjalan Sivistysseura on jullannuh täl nedälil tiedokirjan Argivoi da pyhähuttu – Salmin karjalaista ruokakulttuuria. Tevos pohjavuu salmilastu roinduperiä olijan opastajan, rahvahanperindehen tallendajan da kirjailijan Martta Pelkozen luajittuh rahvastiijollizeh kačahtukseh Salmin syömistalovuos. Raja-Karjalah kuulunuh Salmi oli yksi Suomen päivännouzupuolizembis paikkukunnis vuodessah 1944 (tuhat yheksäsadua nellikymen nelli). Kniigas čomien kuvienke on keräl sežo karjalakieline syömissanasto da tevokseh niškoi luajittuu reseptua, kudamis suuremban vuitin voit varustua veguanizeh luaduh.
Karjalan da võron kielien pagizijat voijah tuttavuo toine toizien kielih tuliel kuul Jovensuus. Oraskuun 7.–9. (seiččemes – yheksäs) päivy todevutettavu pido on organizuittu enne kaikkie nuorih da nuorih aiguhizih niškoi. Joukko nuordu võron pagizijua on tulemas Jovensuuh tuttavumah karjalan kielen elvytändäh. Päivännouzu-Suomen yliopisto ottau ozua tapahtumah järjestämäl karjalan kieleh liittyjiä toimindua Jovensuun kampuksel piätteniččän 8. (kaheksas) oraskuudu. Pido on kaikile avvonaine.
Hyviä Äijänpäivän pruazniekkua kaikile!