Luontodokumentit eivät pelkästään kuvaa luontoa vaan rakentavat mielikuvia, kertoo Vaasan yliopiston tutkijatohtori Heidi Mikkola.
Hänen mukaansa dokumentit voivat lisätä tietoisuutta, herättää arvostusta ja suojelunhalua luontoa kohtaan.
Mikkola tarkasteli vuonna 2025 julkaistussa väitöskirjassaan pääosin BBC:n tuottamia luontodokumentteja vuosilta 1996–2019.
Mikkola muistaa itse joutuneensa tunnemyllerrykseen tanskalaisesta dokumentista, jossa jääkarhu kuolee nälkään. Aiemmin hän oli ajatellut, että luontodokumentit ovat lähinnä turvallista katsottavaa, joissa ei tapahdu varsinaisesti pahaa.
– Se ei vaan ollut nättiä luontoa vaan ongelmiakin käsiteltiin.
Perinteisten luontodokumenttien kerrontatapa voi myös etäännyttää katsojansa luonnosta.
– Historiallisesti ajatellen luontodokumentit ovat pitkään esittäneet luonnon koskemattomana, harmonisena ja ihmisestä erillisenä tilana.
Dokumenteissa on kuitenkin tapahtunut muutosta.
Mikkola kertoo, että 2000-luvun alkupuolelta lähtien luontodokumenteissa on kiinnitetty huomiota ihmisten vaikutukseen, ilmastonmuutokseen ja lajikatoon. Hänen mukaan se on nykyisin eräänlainen normikin.
David Attenborough ottaa aiempaa enemmän kantaa
Luontoon ja ympäristöön liittyvät dokumentit ovat nostaneet asioita julkiseen keskusteluun.
Esimerkiksi Epämiellyttävä totuus (2006) nosti ilmastonmuutoksen valtavirtakeskusteluun ja Blackfish (2013) toi näkyväksi merieläinten olot elämyspuistoissa.
Vuonna 2017 julkaistu dokumenttisarja ”Sininen planeetta 2” on yksi puhutuimmista esimerkeistä, ja tutkimuksissa on käytetty jopa termiä ”Blue planet effect”. Sarja käsittelee valtamerten elämää ja muoviroskan tuomia ongelmia.
Sarjassa legendaarinen BBC:n luontodokumentaristi Sir David Attenborough ottaa vahvasti kantaa merien tilanteeseen.
Tutkijatohtori Mikkola kertoo, että viime vuosikymmeninä Attenborough on ottanut enemmän kantaa dokumenteissaan ja astunut vaikuttajan rooliin.
– Hänellä on tietynlainen auktoriteetti puhua näistä asioista.
Mikkola kuvailee, että Attenboroughin varhaisemmissa tuotannoissa luonto näyttäytyy enemmän itsenäisenä ja tasapainoisena järjestelmänä.
Hänen mukaansa Attenboroughin muutos on vaikuttanut siihen, että perinteisten luontodokumenttien havainnoiva tyyli on saanut rinnalleen aktivistisemman otteen.
– Hänen uransa kaari heijastaa laajemmin sitä muutosta koko luontodokumenttien genressä.
Brittitutkimuksen mukaan Sininen planeetta 2 -dokumenttisarja lisäsi keskustelua merten muovijätteestä ja vaikutti ympäristötietoisuuteen Isossa-Britanniassa. Toisaalta sama tutkimus myös totesi, että yksittäinen dokumentti ei välttämättä lisää yksilöiden ympäristötekoja.
Toinen vuonna 2020 julkaistu tutkimus totesi, että ihmisten halukkuus lahjoittaa rahaa merten suojeluun ei kasvanut dokumentin myötä.
Belgialaistutkimuksen mukaan muovisaasteeseen liittyviä sanoja esiintyi enemmän esimerkiksi internet-hauissa ja poliitikkojen puheissa dokumentin julkaisun jälkeen.
On vaikea arvioida, mikä on lopulta seurausta dokumentin herättämästä keskustelusta.
Helsingin Sanomat selvitti artikkelissaan vuonna 2019 hyväksytyn EU:n muovidirektiivin taustoja. Artikkelin mukaan eri luontodokumenttien herättämä keskustelu saattoi vaikuttaa siihen, että muoviongelmasta kiinnostuttiin myös Brysselissä. Lehden mukaan noin kuukausi Sininen planeetta 2 -dokumenttisarjan ilmestymisen jälkeen EU-komissiossa käynnistettiin muovisääntöjen kirjoittaminen.
”Spektaakkeli” voi myös etäännyttää
Mikkolan mukaan erityisesti BBC:n luontodokumenteilla on ollut iso merkitys siinä, miten luonto ymmärretään.
– Ne ovat tuoneet suuren yleisön ulottuville paljon ilmiöitä ja ympäristöjä, jotka voisivat muuten jäädä näkymättömiksi.
Mikkolan mukaan dokumenttien kuvaustapa, editointi sekä draamalliset valinnat voivat kuitenkin luoda tietynlaisen ”spektaakkelin”, mikä voi etäännyttää katsojansa luonnosta.
Esimerkiksi yhdestä eläimestä luodaan päähenkilö, ja saalistamiseen liitetään moraalisia vastakkainasetteluita.
– Sinällään en näe, että ”spektaakkeli” on vain huono asia. Se voi rakentaa myös emotionaalista suhdetta luontoon.
Tutkijatohtori Mikkola korostaa, että lopulta on erittäin vaikea arvioida tai tutkia, miten paljon dokumentit todellisuudessa vaikuttavat ihmisten toimintaan esimerkiksi ympäristön suhteen.
– Ainakin voi saada ihmiset hetkeksi ajattelemaan asiaa.
BBC:n dokumenttisarja Laakson valtiaat on katsottavissa Yle Areenassa. Viiden vuoden aikana kuvattu sarja seuraa leopardien, villikoirien, hyeenojen ja leijonien elämää Sambian Luangwa-laaksossa.
