Kokkolan kaupungilla on hyvät mahdollisuudet menestyä hakemuksessaan Unescon musiikkikaupungiksi, arvioi musiikin tohtori, Taideyliopiston lehtori Aija Puurtinen.
Puurtinen näkee kaupungin vahvuuksina kaksikielisyyden, laadukkaan musiikkikoulutuksen ja alueellisen yhteistyön. Kokkolassa toimii merkittäviä musiikki-instituutioita kuten Keski-Pohjanmaan kamariorkesteri ja Guardia Nueva.
Lähialueilla on myös vilkas musiikkielämä: Lohtajalla kirkkomusiikkijuhlat, Toholammilla puhallinorkesteri ja Kaustisella kansanmusiikkiperinne.
– Erityisen tärkeää on yhteistyö Kaustisen kanssa, jonka viulupelimanniperinne pääsi aiemmin Unescon aineettoman kulttuuriperinnön luetteloon.
Unesco-status toisi kaupungille merkittäviä hyötyjä sekä kulttuurisesti että taloudellisesti, Puurtinen arvioi.
Bändikulttuuri on jatkunut 1960-luvulta lähtien
Kokkolan musiikkielämän vilkkaus näkyi jo 1980-luvulla, kun paikallinen elävän musiikin yhdistys järjesti mittavia rokkitapahtumia, kertoo Keski-Pohjanmaan Konservatorion opettaja Tommi Peltola.
– Parhaimmillaan urheilutalolla taisi olla yli 35 bändiä saman illan aikana esiintymässä. Se kertoo siitä, että bändejä täällä on aina ollut paljon, Peltola muistelee.
Bändikulttuuri on jatkunut 1960-luvulta lähtien. Kellaribändejä ja autotallibändejä on harjoitellut nuorisotiloissa, ja toiminta on pysynyt vireänä sukupolvesta toiseen.
Nykyään koulutusta tarjoavat Kokkolan rokkikoulu ja Keski-Pohjanmaan konservatorio. Peltola iloitsee siitä, että nuoret tekevät yhä enemmän omaa musiikkia pelkkien coverbändien sijaan.
Ruotsin radio ja kieliraja
Kokkolan sijainti ruotsinkielisen kulttuurialueen läheisyydessä on vaikuttanut kaupungin musiikkikulttuuriin vuosisatojen ajan. Satamakaupungin historia on tuonut alueelle kulttuuriperinteitä, jotka näkyvät edelleen musiikkielämässä.
Musiikin tohtori, harmonikkataiteilija Antti Paalanen arvelee, että 1980- ja 1990-luvuilla ruotsalaisten radiokanavien kuuntelu on vaikuttanut paikalliseen musiikkimakuun, sillä ruotsalaiset kanavat soittivat enemmän jazzia ja muuta musiikkia kuin suomalaiset kanavat.
Myös Kaustisen läheisyys näkyy vahvasti. Kaustinen tunnetaan kansanmusiikin ja viulumusiikin kehtona, ja sen perinteet säteilevät koko Keski-Pohjanmaan alueelle.
Underground-paikat vetävät valtakunnallisesti
Kokkolan underground-musiikkipaikat, kuten Kahvila Saha ja Kulttuurikorjaamo, jota myös Robbans garagena on tunnettu, ovat saavuttaneet valtakunnallista mainetta. Paikat vetävät puoleensa muusikoita eri puolilta Suomea.
– Muusikot haluaa tulla eri puolilta Suomea nimenomaan sinne keikalle, niin sehän kertoo kyllä paljon siitä ilmapiiristä, Paalanen toteaa.
Kokkolalainen ja keskipohjalainen mentaliteetti on kuitenkin nöyrä
– Musiikkia tehdään rakkaudesta lajiin, ilman suurta numeroa.