Ođđa nákkosgirjedutkamuša mielde sámiid historjjá oahpahit Suoma skuvllain ainge unnán. Oahpaheaddjit goittoge hálidit oahpahit báikkálaš historjjá vaikko oahppaplánat ii gáibitge dan, dadjá nákkosgirjedutki Noora Nampajärvi.
– Das fuolakeahttá oahpaheaddjit vásihit, ahte báikkálašhistorjá motivere ja buktá konkretiija oahppodiimmuide. Sámiid historjá gullá Lappi ja Suoma historjái, muhto dat báhcá marginálii historjáoahpahusas.
Nampajärvi muitala, ahte sámiid ruovttuguovllus sámiid historjjá oahpahit eambo go ruovttuguovllu olggobealde.
– Sámiid ruovttuguovllus báikkálaš oahppoplánat váldet eambo vuhtii sámevuođa, muhto eará guovlluin ii vealttekeahttá gávdno makkárge máinnašupmi sámiid. Nuba oahpaheaddjit vásihit eahpesihkkarvuođa das, mo ja maid galggašii sámiid birra oahpahit.
Dutkamušas boahtá ovdan, ahte oahpaheaddjit gáibidit lasseskuvlejumi sápmelaččaid ja sámiid historjjás ja mo dan oahpahit skuvllas.
– Dás sáhtášii váldit málle Norggas, gos jo oahpaheaddjistudeanttat ožžot vuođđodieđuid sámevuođa oahpaheamis, Nampajärvi máinnaša.
Oahpaheaddji sávvá eambo davviriikalaš ovttasbarggu
Piia Juuso bargá sámegiela ja kultuvrra lektorin Gáregasnjárgga skuvllas. Son geavaha olu áiggi dasa, ahte gávdná oahppamateriála vai bastá oahpahit badjeskuvlla oahppiide sin iežaset historjjá. Girjjit leat máŋgalot jagi boarrás ja ođđasamos diehtu lea hiluid háluid neahtas.
– Dat lea oahpaheaddjin duohkin, ahte nagodago roggat dan dieđu. Eai leat gárvves materiálat. Dieđusge lea čállojuvvon sámiid historjjá, muhto dan ferte ieš roggat gos de sáhttá váldit, muitala Juuso.
Son ferte maid vihkkehallat dan, ahte man olu áiggi son sáhttá geavahit sámihistorjjá oahpaheapmái.
Danhan ferte dasto geahpedit mas nu earás eret, ahte bastá oahpahit dan, čilge Juuso.
Gáregasnjárgga skuvllas geavahit maid Norgga bealde ráhkaduvvon materiálaid. Piia Juuso sávášii, ahte Suoma bealde sáhtášii buorebut atnit ávkin daid.
– Diet lea okta, mas mun sáválin, ahte livčče eambo ovttasbargu. Ovttastahttit dan materiála, ahte sáhttá atnit ávkin, muhto riikkaid oahppoplánat eastadit dan.
Dili nuppástuhttin gáibida politihkalaš dáhtu
Vai sámiid historjjá oidnošii oahppogirjjiin ja -plánain, de dat gáibida politihkalaš dáhtu, deattuha Noora Nampajärvi.
– Dát lea árvogažaldat, maid servodagas dahket. Suomas leat guhká oahpahan nášunála historjá ja dainna nannen nášunála identitehta, muhto dat ii gula dálááigái. Dál fertet doarjut oahppiid persovnnalaš identitehta. Eat sáhte šat guođđit sápmelašvuođage marginálii.
Girjegoastideaddjitge leat vajálduhttán meastaba oalát davimus guovlluid ja dan historjjá.
– Oahppogirjjiis illá oba oidnoge dat. Lappi soahti gieđahallo ovttain dahje guvttiin cealkagiin. Sápmelaččaid birra illá dange, muitala Nampajärvi.
Vai dilli buorránivčče, galggašii Nampajärvi mielas skuvlet oahpaheaddjiid eambo sámi áššiin, lasihit máinnašumi sámiin oahppoplániáde ja maiddái girjeagoastideaddjit galggašedje lasihit dieđuid sámiid birra oahppogirjjiide.
Nampajärvi nákkosdilálašvuohta lei njukčamánus Lappi universitehtas.
Beaividuvvon 17.4.2026 diibmu 9.52: molsojuvvon ođđa váldogovva.
