Asiantuntija Iitin droonista: Viranomaisten pitäisi miettiä viestintäänsä jo uusiksi

Puolustusvoimien entinen tutkimusjohtaja Jyri Kosola pitää todennäköisenä, että Iitistä löydetty drooni on osa samaa Ukrainan iskua, joka toi drooneja Suomeen maaliskuussa.

Jyri Kosola istuu tv-studiossa.
Drooniasiantuntija Jyri Kosola katsoo, että Iitin drooni on todennäköisesti samaa parvea aiemmin Suomeen tulleiden droonien kanssa. Kuva: Jorma Vihtonen / yle

Iitin metsästä löytyi lauantaina drooni ja räjähtämätön taistelukärki, jonka viranomaiset aikovat tehdä vaarattomaksi. Kyseessä on jo neljäs Suomen alueelta tavattu drooni tänä keväänä.

Puolustusvoimista eläköitynyt insinöörieversti (evp.), Puolustusvoimien entinen tutkimusjohtaja ja tietokirjailija Jyri Kosola arvioi, että kaikki droonit ovat tulleet Suomeen samaan aikaan.

– Uskoisin, että se on tullut samaan aikaan. Mahdotonta sitä tietysti varmasti sanoa.

Kosola ennusti jo aiemmin, että drooneja tullaan löytämään Suomesta lisää.

– Jos niitä kolmetuhatta sinne (venäläiskohteisiin) on laukaistu ja vain kolme löytyy Suomesta, niin se on aika pieni määrä ottaen huomioon sen, että kuinka herkästi kuitenkin droonit harhautuvat.

Viranomaisten tulisi viestiä paremmin

Kosola toteaa, että uusista drooni-iskuista ja harhaosumien riskistä on paras tieto Suomen viranomaisilla. Hän pitää kuitenkin selvänä, että uusiakin tapauksia vielä tulee.

– Olisi varmaan hyvä, jos viranomaiset sen sitten myöskin kertoisivat, että ihmiset osaisivat olla varuillaan tai tuntisivat olevansa turvassa.

Kosola katsoo, että jo nyt tavattujen droonien määrä ja uusien tapausten todennäköisyys on niin suuri, että viranomaisten olisi syytä parantaa viestintästrategiaansa.

– Pitäisi olla selkeät askelmerkit, mitä tehdään, mitä viestitään ja myöskin olla kansalaisille jonkinnäköinen varoitusjärjestelmä käytössä, Kosola sanoo.

Drooni voisi harhautua myös kaupunkiin

Toistaiseksi Suomesta löydetyt droonit ovat päätyneet harvaan asutuille alueille. Asiantuntija Jyri Kosola toteaa, ettei mitään estettä periaatteessa ole sillekään, että drooni osuisi kaupunkikohteeseen.

– Ei siihen mitään estettä ole, jos ne lähtevät harhautumaan siinä vaiheessa, kun venäläisten häirintä puree.

Kosola toteaa, että puolustusvoimilla on kyky torjua drooneja esimerkiksi alas ampumalla. Ilmatorjuntaa voitaisiin myös ryhmittää kaupunkien suojaksi.

– Mutta se edellyttää taas sitten valmiuden nostamista ja erillistä päätöstä.

Kosola huomauttaa kuitenkin, että harhautuneen droonin kohteeksi joutumisen todennäköisyys on sittenkin äärimmäisen pieni. Jos droonin löytää, sen lähelle ei kannata mennä, eikä sitä varsinkaan pidä koskea, vaan ottaa heti yhteys viranomaisiin.