Lauantaina Iitistä löydettiin jo neljäs Suomessa maahan pudonnut räjähdelastissa ollut drooni. Mutta mitä tuleville ammattilentäjille opetetaan niistä?
– Peruskoulutuksessa ei ole mitään tähän liittyvää opetusta. Täytyy miettiä, otetaanko sitä koulutuksessa jotenkin huomioon, pohtii Suomen Ilmailuopiston rehtori Ari Tolonen.
Hänen mukaan liikennelentäjien koulutuksessa keskitytään lennonjohdon jatkuvassa seurannassa olevaan lentämiseen valvotussa ilmatilassa.
Entä mikä on niitä havaittaessa oikea menettelytapa?
– Jos drooneja havaitaan, niistä ilmoitetaan, Tolonen sanoo.
Vaikka Suomeen on tippunut lyhyen ajan sisällä neljä potkurillista sotilasdronea, ei Tolonen pidä niitä tavallisen matkustuslentoliikenteen kannalta kovinkaan huolestuttavana asiana.
– Heti lentokentältä lähdettyään matkustajakoneet nousevat huomattavasti droneja korkeammalle. Enemmän olen huolissani lentokenttien läheisyydessä havaituista drooneista, kun koneet lentävät nousua ja lähestymistä.
Linnut yleisempi uhka lentämiselle
Drooneja yleisempänä uhkana Tolonen pitää silti lintuja.
– Esimerkiksi joutsenet ja kurjet ovat isoja. Myös lintuparvia pitää varoa.
Ilmailuopisto jo pitemmän aikaan välttänyt lentämistä Itä-Suomessa.
– Vältellään koululentojen osalta, koska siellä on gps-häirintää. Häirinnän ja väärien tietojen takia lentokoneen järjestelmät eivät pysty määrittämään koneen sijaintia.
Tarkoittaako tämä sitä, että perinteisten menetelmien osaaminen on lentäjälle yhä tärkeää?
– Ehdottomasti korostaa. Mutta kaikesta automaatiosta huolimatta niitä ei ole ikänä unohdettukaan, vaan kaikki alkaa sillä, että lentäjällä on kartta, kello ja kompassi.
Eikä kyse ole pelkästään mittarilentotaidoista vaan peruslentotaidosta.
– Kyllä se on äärimmäisen tärkeää koko uran ajan, niin kauan kuin lentää, korostaa Tolonen.
Suomen Ilmailuopisto on Porissa toimiva ammatillinen oppilaitos, joka kouluttaa ammattilentäjiä liikenneilmailun tarpeisiin.