Suomesta löytyneet neljä droonia voivat vauhdittaa Suomen droonitorjunnan kehitystä, arvioi Rajavartiolaitoksen rajojenvalvontatekniikkasektorin johtaja Mika Kiiskinen.
Kiiskinen puhui tiistaina droonialan seminaarissa Mikkelissä, jonne kokoontui aihealueen viranomaisia, asiantuntijoita ja yrityksiä.
Rajavartiolaitos rakentaa tällä hetkellä noin viiden miljoonan euron järjestelmää droonien torjuntaan. Euroopan unioni rahoittaa siitä 90 prosenttia.
Samaan aikaan Rajavartiolaitos valmistelee usean kymmenen miljoonan euron investointeja droonitorjuntaan.
– Jos tahtotila on nopeuttaa rakentamista, se vaatii lisärahoitusta, Kiiskinen sanoo.
Hänen mukaansa on tyypillistä, että turvallisuusasiaan kiinnitetään huomiota sen jälkeen, kun jotain tapahtuu.
– Pitää ensin kosahtaa, että alkaa asia kiinnostamaan.
Pääministeri Petteri Orpon (kok.) mukaan hallitus arvioi huhtikuun puolivälin kehysriihessä lisärahoitusta droonien torjuntaan. Kyse on erityisesti Rajavartiolaitoksen resursseista.
Videolla Rajavartiolaitoksen rajojenvalvontatekniikkasektorin johtaja Mika Kiiskinen kertoo, miten Suomesta löytyneet droonit vaikuttavat vastadroonijärjestelmän rakentamiseen.
Rajalla asukkaat ovat tärkeä tietolähde
Rakenteilla oleva vastadroonijärjestelmä havaitsee, paikantaa, tunnistaa ja tarvittaessa häiritsee luvattomasti tai vihamielisesti toimivia drooneja.
Olemassaoleva järjestelmä on Kiiskisen mukaan droonien havaitsemisen ja niiden aiheuttamien uhkien torjunnassa rajoittunut.
Keskeistä miehittämättömien ilma-alusten torjunnassa on niiden havaitseminen.
– Mitä nopeammin saamme kattavan havainnointijärjestelmän, sitä vahvempia olemme droonien torjunnassa, Kiiskinen sanoo.
Iittiin ja Kouvolaan pudonneiden droonien löytäjät olivat siviilihenkilöitä, ja myös muissa lennokkitapauksissa ihmiset ovat tehneet ilmoituksia havainnoistaan hätäkeskukseen.
Kiiskisen mukaan rajaseutujen asukkaat ovat tärkeitä tietolähteitä, jos alueella tapahtuu jotakin outoa.
– Se on arvokasta tietoa, mitä sieltä saadaan.