Sosiaalihuolto on jäänyt sivurooliin hyvinvointialueiden kehittämisessä. Näin toteavat sosiaalialan kokeneet asiantuntijat Jyväskylän yliopiston tuoreessa julkaisussa.
Seitsemän sosiaalialan asiantuntijaa ja tutkijaa kuvaa julkaisussa, miten säästöt ja palvelujen keskittäminen ovat heikentäneet sosiaalipalveluja sen jälkeen, kun toiminta siirtyi kunnilta hyvinvointialueille.
Julkaisun taustalla on asiantuntijoiden pettymys hallituksen viime vuoden lopulla teettämään hyvinvointialueiden väliarviointiin, joka keskittyi lähes kokonaan terveydenhuoltoon.
Jyväskylän yliopiston hyvinvoinnin tutkimuksen yksikkö järjesti keväällä tilaisuuden, jossa asiantuntijat arvioivat sosiaalihuollon tilaa hyvinvointialueilla. Julkaisu perustuu siellä pidettyihin puheenvuoroihin.
Sote-veteraanit arvioivat sosiaalihuollon tilaa
Tilaisuuden järjestämistä olivat ehdottaneet Jyväskylän yliopiston eläköityneet sosiaalityön professorit Aila-Leena Matthies ja Mikko Mäntysaari sekä sosiaalialan erilaisissa tehtävissä työskennelleet karstulalainen Marja Heikkilä ja jyväskyläläinen Risto Kortelainen.
Heikkilä on sosiaalialan Huoltaja-säätiön puheenjohtaja. Ennen eläköitymistään hän johti Keski-Suomen sosiaalialan osaamiskeskusta.
Kortelainen oli työurallaan muun muassa Jyväskylän maalaiskunnan sosiaalijohtaja. Eläkkeelle hän jäi Etelä-Savon sote-palvelujen kuntayhtymän johdosta.
He kutsuvat ryhmäänsä kymmenien vuosien työkokemukseensa viitaten soteveteraaneiksi. Hyvinvointialue ei saa kiitosta sosiaalihuollon järjestämisestä yhdeltäkään heistä.
Perusongelmana he pitävät sitä, että hyvinvointialueita on kehitetty terveydenhuollon ja erityisesti erikoissairaanhoidon näkökulmasta.
Sosiaalihuollon ihmisläheiseen toimintatapaan ei soteveteraanien mukaan sovi hyvinvointialueen malli, jossa tehokkuutta ja säästöjä haetaan keskittämällä palveluja suuriin yksiköihin.
Aila-Leena Matthies jäi professorin virastaan eläkkeelle vuoden 2025 alussa, ja arvosteli tuolloin Ylen haastattelussa hyvinvointialueita muun muassa lähipalvelujen vähentämisestä.
Matthies näkee sote-uudistuksen isoimmaksi epäonnistumiseksi sen, että sitä on rakennettu ylhäältä päin.
– Ei onnistuttu ottamaan huomioon, miten ihmisille ruohonjuuritasolla käy, hän kiteyttää.
Yhteistyön tilalle tuli siiloja
Soteveteraanien mukaan hyvinvointialueille siirryttyään sosiaalihuolto ei tee enää yhteistyötä esimerkiksi kuntien sivistys-, työllisyys- ja asumispalvelujen sekä järjestöjen ja seurakuntien kanssa.
Sosiaalihuollon sisälläkin eri toimialat, kuten vammaistyö, vanhuspalvelut ja lastensuojelu, toimivat siiloutuneesti, kukin omassa yksikössään.
Viimeisin niitti sosiaalihuollon palveluille on heidän mielestään hallituksen sosiaalihuoltolain muutosesitys.
Syksyllä eduskunnan käsittelyyn tuleva lakiesitys säästäisi sosiaalihuollosta kahden lähivuoden aikana yhteensä sata miljoonaa euroa.
Ministeriön mukaan lakimuutoksilla halutaan edistää hyvinvointialueiden mahdollisuuksia järjestää palvelut nykyistä joustavammin ja asiakaslähtöisemmin.
Marja Heikkilä sanoo, että tämän voisi tehdä myös nykyisen sosiaalihuoltolain puitteissa.
Risto Kortelainen on eläkevuosinaan tehnyt sijaisuuksia gerontologisena sosiaalityöntekijänä Pohjois-Savon hyvinvointialueella ja huomannut, että monen vanhuksen talous on tiukilla.
Hän harmittelee sitä, että sosiaalihuollossa ei ole varauduttu väestön ikääntymisestä koituviin kuluihin, vaikka siitä on puhuttu 1980-luvulta lähtien.
Kortelaisen mukaan nykyinen, valtion verorahoituksen varassa toimiva malli on kestämätön. Hän nostaa esiin ajatuksen siitä, että sote-palvelut turvattaisiin eläkejärjestelmän kaltaisella rahastoinnilla.
– Lähtökohta on se, että ne ovat turvassa ja niiden rahoitus on taattu. Ainakin paremmin kuin tämä budjettivuoteen sidottu rahoitus.
Kirjoittajat antavat suosituksia sosiaalihuoltoon
Julkaisun kirjoittajia ovat myös työelämäprofessori Minna Kivipelto ja sosiaalityön lehtori Maija Mänttäri van der Kuip Jyväskylän yliopistosta sekä yliopiston lehtori Johanna Vuorelma Tampereen yliopistosta.
Hekin näkevät hyvinvointialueuudistuksen heikentäneen monia sosiaalihuollon palveluja – ja demokratiaa. Yle kertoi aiemmin Vuorelman tutkimuksesta, jonka mukaan kansalaisten vaikutusmahdollisuudet ovat heikentyneet.
Kirjoittajat jakavat yliopiston julkaisussa kritiikin lisäksi myös omat suosituksensa sosiaalihuollon kehittämiseen.