Kaskisten kaupunginvaltuusto päätti eilen äänin 11–6, että kaupunki selvittää Närpiön, Kristiinankaupungin, Teuvan ja Karijoen kiinnostusta kuntaliitosneuvotteluihin.
Kyse on siis kiinnostuksen kartoittamisesta, ei varsinaisista neuvotteluista.
Kaskisten taloudellinen tilanne on heikentynyt merkittävästi viime vuosina. Suurin yksittäinen syy on niin sanottu negatiivinen valtionosuus, joka astui voimaan hyvinvointialueuudistuksen myötä vuonna 2023.
Negatiivisen valtionosuuden vuoksi Kaskinen on maksanut valtiolle noin miljoona euroa vuosittain. Marraskuussa kariutunut valtionosuusuudistus tarkoittaa, ettei tilanteeseen ole odotettavissa helpotusta tällä vuosikymmenellä.
Toinen isku kaupungin tulevaisuudennäkymille oli Metsä Board Oyj:n päätös maaliskuussa 2024. Yhtiö ilmoitti, ettei se rakenna suunniteltua kartonkitehdasta Kaskisiin. Tehdas olisi tuonut kaupungille tulevaisuudenuskoa ja taloudellista vaurautta.
Aiempi aloite hylättiin
Kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Kari Häggblom (sd.) myöntää Svenska Ylelle, että on vaikea sanoa, kuinka realistista on, että nämä kunnat olisivat kiinnostuneita Kaskisesta.
Kaupunginhallituksen puheenjohtaja Jan-Anders Lundenius (r.) suhtautuu epäilevästi siihen, että tuloksena olisi suurkunta. Erityisesti siksi, että suomenkieliset kunnat sijaitsevat maakuntarajan toisella puolella.
Lundenius uskoo, että lähimpänä olisi liitos Närpiön kanssa.
Kaskisten kaupunginvaltuusto päätti helmikuussa äänin 9–8, että RKP:n ja Kokoomuksen valtuustoryhmien tekemät valtuustoaloitteet kuntaliitosneuvotteluista eivät anna aihetta toimenpiteisiin. Kyseiset aloitteet koskivat Närpiön kaupungin ja Kristiinankaupungin mielenkiintoa neuvotteluihin.
Sen jälkeen virisi kuitenkin keskustelu laajemmasta selvityksestä, johon mukaan otettaisiin myös Teuvan kunta ja Karijoen kunta Etelä-Pohjanmaalta. Teuvalla on maaraja Närpiön kanssa ja Karijoella Kristiinankaupungin kanssa. Kaskisilla on maaraja vain Närpiön kanssa.