Lähi-idän sodan seurauksena voimakkaasti noussut öljyn hinta heijastui kotitalouksien kukkaroon maaliskuussa.
Tilastokeskuksen tuoreen kuluttajahintaindeksin mukaan kuluttajahinnat nousivat maaliskuussa jo 1,3 prosenttia vuoden takaisesta. Kaikkein eniten Suomen inflaatiota nostivat bensiinin, dieselin ja sähkön kallistuminen.
Vielä helmikuussa Suomen inflaatio oli 0,6 prosenttia.
– Verrattuna helmikuun tilanteeseen kasvunäkymät ovat heikentyneet ja inflaatiopaineet ovat kasvaneet, mikä näkyi nyt jo näissä maaliskuun luvuissa, Danske Bankin pääanalyytikko Minna Kuusisto kertoo.
Alla olevasta grafiikasta voit katsoa, miten kuluttajahinnat ovat nousseet viimeisen kymmenen vuoden aikana.
Öljyn hinta on ollut voimakkaassa nousussa Yhdysvaltojen ja Israelin hyökättyä Iraniin helmikuun lopussa. Sen seurauksena öljykuljetuksille merkittävä Hormuzinsalmen meriliikenne on ollut useita viikkoja jo lähes täysin seisahduksissa. Salmen kautta kulkee noin viidennes maailman raakaöljystä ja myös suuri osa nestekaasusta.
Brent-öljyfutuurin barrelihinta on myös tänään tiistaina pysytellyt sadan dollarin tuntumassa.
Siinä, missä polttoaineiden hinnat ovat heijastuneet kotimaan kuluttajahintoihin, on inflaatiota hillinnyt muun muassa asuntolainojen ja muiden luottojen korkojen lasku.
Myös palveluiden heikkona jatkunut kysyntä on Laboren ennustepäällikkö Juho Koistisen mukaan taittanut inflaation terävintä nousua.
– Euroopan keskuspankin tekemät koronlaskut näkyvät yhä asuntolainojen koroissa. Myös vaimea yksityinen kulutus ja palveluiden kysyntä on vaikuttanut niiden hintoihin hillitsevästi.
Alla olevasta grafiikasta voit katsoa, missä kulutushyödykkeissä hinnat nousivat maaliskuussa eniten.
Hintojen nousua voidaan odottaa myös jatkossa
Lähi-idän sodan jatkuessa hintojen nousua voidaan lähikuukausina nähdä myös muissa kulutushyödykkeissä.
Öljyn hinnan nousun seurauksena kallistuneet logistiikkakustannukset heijastuvat Koistisen mukaan ensimmäisten joukossa ruokaan ja tuontitavaroihin. Polttoaineiden hintojen nousu on jo toistaiseksi nostanut muun muassa lentolippujen hintoja.
– Ensinnäkin ruoka tulee varmasti kallistumaan tässä lähikuukausina. Sen jälkeen jonkinnäköiset tuontitavarat kuten elektroniikka ja erilaiset esimerkiksi Kiinasta tuodut tavarat, kuten aurinkopaneelit voivat kallistua.
Alla olevalla videolla Laboren ennustepäällikkö Juho Koistinen kertoo Lähi-idän sodan vaikutuksista kulutushyödykkeiden hintoihin kotimaassa.
Myös polttoaineiden isoimmat hintapiikit voivat vielä olla edessä.
– Öljyjalosteiden kuten dieselin ja bensiinin hinnat tulevat kohtaamaan vielä lisää nousupainetta tilanteen pitkittyessä, Kuusisto kertoo.
Hintojen nousupaineesta huolimatta Suomen pohjainflaatio pysyi maaliskuussa matalana – 0,2 prosentissa. Pohjainflaatiossa ei ole huomioitu hintavaihtelulle alttiiden ruoan ja energian hintoja.
– Se kuvastaa sitä, että tällaisia kotimaisia hintoja nostavia tekijöitä ei tällä hetkellä Suomessa ole, Koistinen kertoo.
Korkojen nousu todennäköistä lähikuukausina
Koistinen ja Kuusisto pitävät todennäköisenä, että Euroopan Keskuspankki (EKP) turvautuu vielä kuluvan vuoden aikana useampiin koron nostoihin inflaation hillitsemiseksi. Energian kallistuminen on nostanut merkittävästi euroalueen inflaatio-odotuksia.
Yhdenmukaistetun kuluttajahintaindeksin ennakkotietojen mukaan euroalueen inflaatio oli maaliskuussa 2,5 prosenttia.
Danske Bankin Kuusisto arvioi, että Euroopan keskuspankki tulee nostamaan ohjauskorkoa vielä huhtikuun aikana.
– Uskomme, että EKP tulee nostamaan korkoa nyt huhtikuussa ja kesäkuussa. Korot jäävät sitten tämän vuoden osalta 2,5 prosenttiin.
Myös Laboressa povataan useampaa koron nostoa kuluvalle vuodelle.
– Tällä hetkellä näyttää siltä, että näitä koron nostoja olisi tulossa tässä tänä kuluvana vuonna yhdestä kahteen kappaletta ehkä enemmänkin. Aikataulu on vielä vähän epäselvä, mutta todennäköisesti pikemmin kuin myöhemmin, Koistinen kertoo.
Euroopan keskuspankin yleisin ohjauskorko eli talletuskorko on tällä hetkellä kaksi prosenttia. Euroalueen talouskasvua on tukenut muun muassa vähäinen työttömyys ja puolustus- ja infrastruktuurimenoihin tehdyt panostukset.