Mikään ei ole varmaa, paitsi kuolema ja verot. Sanonta pannaan yhdysvaltalaisen keksijän ja diplomaatin Benjamin Franklinin nimiin.
Perinnössä kuolema ja verot yhdistyvät.
Johtava veroasiantuntija Tero Määttä Verohallinnosta toteaa, että monille ihmisille tulee yllätyksenä, että vielä kuoleman jälkeen perikunnalla on kiire. Perunkirjoitus täytyy pitää kolmen kuukauden kuluessa kuolemasta.
– Perintöasiat, joihin liittyy tietysti läheisen kuolema, ovat vaikeita. Monet kokevat, että surutyölle ei jää aikaa, kun pitää toimia myös verotuksen suuntaan aika nopeasti, Määttä sanoo.
Yle pyysi kokenutta perintöasianajajaa ja verottajaa listaamaan tavallisimmat pulmat, joista osaan liittyy myös uusia ilmiöitä.
1. Verot pitää maksaa, vaikka perintö ei olisi vielä muuttunut rahaksi
Perintö voi olla paperilla suuri, mutta omaisuuden arvo saattaa muuttua kuoleman jälkeen. Lisäksi omaisuuden muuttaminen rahaksi voi aiheuttaa suuria kuluja.
Verot määrätään kuitenkin perukirjan tietojen perusteella ja perintöveropäätös tehdään 6–12 kuukauden kuluessa.
– Perintöverot maksetaan verottajan aikataulun mukaan, eikä se ole sama aikataulu, jolla perinnön välttämättä saa muutettua varallisuudeksi, asianajaja Ilona Piironen sanoo.
Verohallinnon Tero Määttä muistuttaa, että perukirjan toimittaminen ei aina riitä. Kuolinpesän veroilmoitus on hoidettava erikseen.
Perintöverotuksessa määritellään vainajan kuolinhetken omaisuus, jonka perusteella määräytyvät perillisten perintöosuudet. Jos kuolinpesässä on esimerkiksi vuokrattu asunto, kuolinpesä on verovelvollinen vuokratuloista, kunnes pesä jaetaan.
2. Muuttotappioalueiden kiinteistöt tuottavat ongelmia
Tämän hetken iso perintöpulma ovat muuttotappioalueiden kiinteistöt ja asunnot, jotka eivät käy kaupaksi. Lisäksi niiden arvo on saattanut laskea paljon.
Vainajan kuoleman jälkeen omaisuuden kulut, vaikkapa asunnon vastikkeet, tulevat kuolinpesän vastuulle. Näin käy, vaikka kukaan ei haluaisi edes periä kyseistä omaisuutta. Käyttökulujen lisäksi voi tulla myyntikuluja, pakollisia tutkimuskuluja, kuten kuntokartoituskuluja, ja kuluja asunnon tyhjentämistä.
– Jos kuolinpesän varat eivät riitä, osakkaat voivat joutua pahimmillaan lainaamaan kuolinpesälle varoja kuluja varten, asianajaja Piironen muistuttaa. Siis eteen voi tulla vastikkeita, sähkölaskuja, kiinteistöveroja ja jätemaksuja.
Asianajaja Piironen suositteleekin, että kuolinpesä aloittaa esimerkiksi kiinteistön myynnin heti. Jos muuttotappiokunnassa sijaitsevan asunnon arvo on todella pieni, sen voi yrittää lahjoittaa asunto-osakeyhtiölle tai kunnalle.
3. Digitaalinen omaisuus katoaa helposti
Kryptovaluutat ja muu digitaalinen omaisuus tuovat omat haasteensa perillisille.
Ilona Piironen kertoo, että krypto-omaisuutta periviä on tullut jo hänen urallaan vastaan.
Perillisillä on usein vaikeuksia löytää vainajan digitaalista omaisuutta tai päästä siihen käsiksi.
– Tärkeää olisi, että salasanat ja salausavaimet olisivat sellaisessa paikassa, että perilliset varmasti ne löytävät, Piironen neuvoo.
Tällä videolla Piironen pohtii kuolinpesän kryptovaluuttoihin liittyviä ongelmia.
Hän suosittelee kassakaappia tai pankin asiakirjasäilytystä, koska pankin säilytyspaikat luetteloidaan henkilön kuoltua.
Verohallinnon Määttä muistuttaa, että myös kryptovaluutat kuuluvat perintöverotuksen piiriin. Ne arvostetaan kuolinpäivän arvoon muun varallisuuden tapaan.
4. Yhteisomistus aiheuttaa riitoja
Kesämökin jakaminen yhteisomistukseen voi kuulostaa unelmalta, mutta todellisuus on usein erilainen, Ilona Piironen sanoo.
Yhteisomistajien on päätettävä yhdessä remonteista, kuluista ja käytöstä.
– Jos tämän tyyppinen asia riitautuu ja joku haluaa irtautua, viime kädessä jokaisella yhteisomistajalla on oikeus hakea uskottua miestä tuomioistuimen kautta myymään kohde huutokaupalla, Piironen kertoo.
Hän suosittelee tekemään sopimuksen yhteishallinnosta jo perinnönjakovaiheessa.
5. Ennakkoperinnöt aiheuttavat pahimmat riidat
Yleisin perinnönjaoissa ratkaistava riita koskee erilaisia ennakkoperintöjä. Ennakkoperintöjä voi saada lahjana tai erilaisina muina etuisuuksina. Myös vanhempien omistamassa asunnossa ilmaiseksi asuminen voi olla arvokas etu ja se voidaan laskea ennakkoperinnöksi.
– Ennakkoperintö suosii sen saajaa todella usein, ja jos ennakkoperinnön antaja haluaa välttää riitaa, se on mahdollista tehdä testamenttisuunnittelulla, Piironen neuvoo.
6. Arvopapereiden arvonmuutokset saattava yllättää
Arvo-osuudet, osakkeet ja rahasto-osuudet arvostetaan perintöveroa määrättäessä kuolinhetken arvoon, mutta jakohetken arvo voi olla aivan toista. Pahimmillaan tilanne on silloin, jos arvot ovat laskeneet olennaisesti kuolinhetkestä.
– Tällöin perilliset maksavat perintöveron korkeammasta määrästä kuin mitä he lopulta perivät. Tämä tuntuu monesti epäreilulta, Piironen sanoo.
7. Perinnöstä voi kieltäytyä, mutta ei sen osasta
Jos kuolinpesä omistaa hankalasti myytävän kohteen ja myös muuta omaisuutta, perillinen voi kieltäytyä perinnöstä. Mutta tällöin pitää luopua kaikesta: perinnöstä ei voi ottaa vain mieluista osaa.
– Perinnöstä luopuminen saattaa kuulostaa yksinkertaiselta ratkaisulta, mutta todellisuudessa se voi tuoda mukanaan odottamattomia ongelmia. Erityisen tarkkana kannattaa olla, jos luopujalla on lapsia, Piironen sanoo.
Jos perillinen luopuu perinnöstä, hänen sijaansa tulee seuraavaksi järjestyksessä oleva perillinen. Jos esimerkiksi rintaperillinen haluaa luopua oman vanhempansa perinnöstä ja hänellä on omia lapsia, perintö menee lapsille.
Alaikäinen perillinen kuolinpesässä tarkoittaa useimmiten sitä, että alaikäiselle tulee olla edunvalvojan sijainen ja omaisuuden myynteihin tarvitaan holhoustoimen lupa.
– Usein tarvitaan myös edunvalvojan sijainen, sillä vanhempi on monesti esteellinen edustamaan omaa lastaan tällaisessa tilanteessa, Piironen sanoo.
