Suomen suuret yli 100 000 asukkaan kaupungit kasvavat, ja samalla melu lisääntyy. Kaupungit haluavat kuitenkin säilyttää hiljaisiksi luokitellut asuin- ja virkistysalueensa.
Kuopiossa yksi hiljaisista asuinalueista on Niiralassa. Hiljaisuus ei käsitä kuitenkaan koko kaupunginosaa. Sen tietää myös omakotiyhdistyksen puheenjohtaja Eila Kankaanpää. Kankaanpää jätti ostamatta talon toisesta osoitteesta samalla alueella, koska moottoritieltä kuuluva melu oli liian voimakasta.
Kankaanpää on asunut monilla Kuopion omakotialueilla. Hän uskoo, että harvoin näin lähellä keskustaa on yhtä hiljaista.
– Tämä paikka on siksi poikkeuksellinen.
Suomessa on yhdeksän yli sadantuhannen asukkaan kaupunkia: Helsinki, Espoo, Vantaa, Tampere, Turku, Lahti, Jyväskylä, Kuopio ja Oulu. Kysyimme kaupungeilta, millaisia haasteita niillä on säilyttää hiljaisia alueita ja millaista palautetta ne ovat saaneet melusta.
Kaupungit yrittävät huomioida hiljaiset alueet kaavoituksessa. Se on vaikeaa, koska kaupunkeihin rakennetaan uusia asuinalueita ja vanhoja tiivistetään.
Kasvavat kaupungit houkuttelevat uusia yrityksiä ja teollisuuslaitoksia. Lisäksi ne sijaitsevat vilkasliikenteisten väylien varrella.
Kuopion ympäristötarkastajan Mikko Sokuran mukaan hiljaisella alueella keskimääräiset äänentasot ovat alle 45 desibeliä. Ääniä kuuluu, mutta ne eivät ole hallitsevia.
Hiljaiset alueet kiinnostavat ihmisiä. Kaupungit saavat välillä kyselyjä rauhallisista asuinalueista.
Kaupungit saavat monenlaista palautetta melusta
Liikennemelun vähentäminen on kaupungeille vaikeaa, koska eniten ääntä aiheuttavien suurten teiden ylläpidosta vastaa Väylävirasto.
Esimerkiksi Espoossa asukkaat antavat säännöllisesti palautetta siitä, että meluesteitä ei ole rakennettu. Siitä vastaa Väylävirasto, mutta se ei ole saanut rakentamiseen rahoitusta valtiolta.
Kaupunkien tilanteet ovat erilaisia. Vantaalla lentomelu vaikuttaa noin puoleen kaupungin pinta-alasta. Oulussa osa pyöräilijöistä välttelee kaikkein meluisimpia reittejä.
Jyväskylässä asukkaat ovat antaneet palautetta asuinalueiden harvennushakkuista, koska häiritsevät äänet kantautuvat sen jälkeen kovempina kuin aikaisemmin.
Helsinki sai viime vuonna 300 palautetta, joista yli puolet liittyi musiikista johtuvaan meluun.
Liikennemelu on terveysriski
Kuopiossa asukkaat antavat vähemmän palautetta liikenteen melusta kuin muista meluhaitoista. Kaupungin ympäristötarkastaja Essi Holopainen muistuttaa, että jatkuva liikennemelu on vaaraksi terveydelle. Liikennemelu voi aiheuttaa stressiä ja unihäiriöitä.
– Pahimmillaan se voi nostaa sykettä ja verenpainetta ja lisätä riskiä sairastua sydän- ja verisuonitauteihin.
Kuopio on saanut alkuvuoden aikana palautetta muun muassa tekojääradan puhaltimien äänestä, varhain aamulla kuuluvista työkoneiden äänistä, rakennusmelusta ja koirapuiston haukunnasta.
Osa palautteista sisältää asukkaiden omia desibelimittauksia. Ympäristötarkastaja Mikko Sokuran mukaan yksittäinen mittaustulos ei yleensä vaikuta kaupungin meluntorjuntaan, koska suunnittelussa käytetään pääasiassa melun keskiäänitasoa.
Kaupunki lukee kaikki palautteet ja selvittää ne mahdollisuuksien mukaan. Välillä tarkastajat käyvät myös paikan päällä, kertoo ympäristötarkastaja Essi Holopainen.
EU velvoittaa kaupunkeja selvittämään asiaa
Yli sadantuhannen asukkaan kaupungeissa melutaso selvitetään viiden vuoden välein EU:n meluselvityksessä. Selvityksessä mallinnetaan esimerkiksi liikenteen melun leviämistä ympäristöön. Kaupungit valmistelevat asiaa parhaillaan. Mallinnoksen tekee yleensä ulkopuolinen yritys.
Kaupungit selvittävät asiaa myös itse. Tietojen perusteella laaditaan meluntorjuntasuunnitelmat. Tietoa suunnitelmista ja hiljaisista alueista on kaupunkien verkkosivuilla.