Huolestuttavaa tahtia velkaantuva Suomen valtio on jakanut avokätisesti yritystukia viime vuosina.
Veroeuroja on jaettu tukina noin seitsemän miljardia euroa vuosien 2020–2025 aikana. Rahat on tänä aikana jaettu 121 000 yritykselle.
Alla oleva grafiikkaa näyttää, miten kahden edellisvuoden aikana tukia on jaettu noin miljardi vuodessa samaan aikaan, kun hallitus on tehnyt miljardileikkauksia toisaalla.
Eniten tukia on edellisen kuuden vuoden aikana saanut metsäjätti UPM-Kymmene - yhteensä lähes 140 miljoonaa euroa. Varustamojen tukikärkeä selittää etenkin kauppa-alusten työvoimakustannustuki.
Alla olevasta grafiikasta näet, miten yritystukikärki on vuosien saatossa vaihdellut.
Tiedot ovat peräisin työ- ja elinkeinoministeriön ylläpitämästä Yritystukien julkisesta tietopalvelusta . Sitä tutkimalla näkee muun muassa 1000 eniten tukia saanutta yritystä ja mitä tukia ne ovat saaneet vuodesta 2020 saakka.
UPM: Hyvä, että tuetaan jatkuvuutta
Metsäyhtiö UPM on saanut etenkin päästökaupan kuluja kompensoinutta tukea sekä sen jatkoksi kehitettyä teollisuuden sähköistämistukea. Pienempiä eriä on maksettu myös tutkimus- ja tuotekehitykseen.
– Tuilla on katettu kustannuksia liittyen esimerkiksi sähköön, raaka-aineisiin, henkilöstöön ja kuljetuksiin. On rakennettu sähkökattiloita ja hankittu tehtaille biopohjaista polttoainetta. Olemme myös kehittäneet autoihin uusiutuvaa dieseliä, luettelee UPM yhteiskuntasuhdejohtaja Stefan Sundman.
Alla olevalla videolla hän kertoo, mihin tukiraha on palanut.
Ykkössijaa juuri päästö- ja sähköistämistukien saajana selittää etenkin se, että UPM ja sen tehtaat ovat suurin sähkönkuluttaja ja sen myötä suurin tuen saaja.
Toisaalta UPM on tehnyt koko tarkastellun kuuden vuoden ajan voittoa, ja jakanut osinkoa.
UPM:n energiayhtiö on myös Suomen toiseksi suurin sähköntuottaja.
Yhtiö olisi siis pärjännyt ilman tukiakin. Miksi tukia on sitten haettu?
– Jokainen keino parantaa tehtaiden kilpailukykyä on meillä jatkuvasti käytössä. Kokonaiskilpailukyky on monen tekijän summa, ja siinä yksittäiset tuet voivat myös olla omassa roolissa, Sundman sanoo.
Sundmanin mukaan tuille on myös annettu vastinetta.
– Tässä ei ole kyse pelkästään menoista, vaan siitä mistä Suomen tulot syntyy. Mekin olemme maksaneet veroja ja veroluonteisia maksuja tuon kuuden vuoden aikana noin 3,7 miljardia euroa, Sundman puolustautuu.
Hän muistuttaa, että poliitikot, jotka näistä yritystuista päättävät, pyrkivät tekemään eri toimilla Suomesta houkuttelevamman investoinneille, mutta myös ylläpitämään teollista toimintaa Suomessa.
– Tuetaan siis myös olemassa olevia työpaikkoja ja toimintojen jatkuvuutta, jotka ovat taloutemme perusta, Sundman sanoo.
Tutkija: ”Ei ole ollut hyvin suunniteltu ja toteutettu”
Tutkijapiireissä ollaan eri mieltä säilyttävien yritystukien hyödyistä.
Paljon energiaa käyttäville teollisuusyrityksille, kuten siis myös UPM:lle, maksettu sähköistämistuki on Etlan mukaan esimerkki niin sanotusta säilyttävästä tuesta, jolla ylläpidetään vanhaa, mutta josta ei juuri muuten ole hyötyä.
Etlan tuoreen katsauksen mukaan sähköistämistuella ei ole havaittu merkittäviä vaikutuksia yritysten tuottavuuteen, liikevaihtoon tai energiatehokkuuteen.
Kuitenkin siihen on mennyt vuodesta 2021 lähtien 150 miljoonaa euroa vuodessa.
– Se ei ole ollut mikään kovin hyvin suunniteltu tai toteutettu tuki. Se on voinut jopa vähentää kannustimia kulutuksen leikkauksiin, koska sähkön hintaa on kompensoitu yrityksille. Lisäksi sähkön hinta on ollut Suomessa halpaa, ja osa tukea saaneista tuottaa sähköä myös itse, sanoo Etlan vanhempi tutkija Maria Wang.
Myös tuen yhteys uusiin investointeihin ja teknologiseen kehitykseen on jäänyt epäselväksi.
Sähköistämistuki on käytössä vielä tämän vuoden.
– On hyvä, että sähköistämistuki loppuu, Wang sanoo.
UPM:ssä ollaan eri mieltä. He saavat vastaavaa sähköistämistukea myös Saksassa.
– Kilpailijamaissa näitä tukia kyllä jatketaan. Esimerkiksi Saksassa tämä tuki on kolme kertaa suurempi kuin mitä se on ollut Suomessa. Tämä tulee vaikuttamaan eri toimintamaiden suhteelliseen kilpailukykyyn ja houkuttelevuuteen, Sundman sanoo.
Yrityksille sorvataan uutta jättitukea
Viime vuonna yrityksillä oli hetken aikaa käytössään muun muassa vihreän siirtymän investointeja varten sorvattu investointihyvitys.
Verohyvitystä myönnettiin 40 investoinnille.
– Yhteensä Investointihyvitystä myönnettiin 2,3 miljardin euron edestä. Kun investointi on toteutettu, otettu käyttöön ja tuottaa verotettavaa tuloa, yritys saa vähentää hyvityksen yhteisöverostaan, sanoo hankejohtaja Sini Uuttu Business Finlandista.
Verohyvitys-tuelle on luvassa pian jatkoa. Hallituksen esitysluonnos on EU:n komissiossa arvioitavana.
Etlan Wang on huolissaan siitä, että saavatko tukea lähinnä isot hankkeet ja isot yritykset, joilla olisi rahkeita toteuttaa hanke ilman tukeakin.
– Tämä on itse asiassa tärkein kysymys näissä tuissa, että myönnetäänkö tukia vain sellaisiin hankkeisiin, jotka ei olisi ilman sitä tukea toteutunut, vai olisiko ne toteutuneet joka tapauksessa.
Entä mitä mieltä tulevasta verohyvitystuesta on UPM?
– Investointien verohyvitys on hyvä keino houkutella investointeja, ja jos meidän investoinnit sopivat uuden tuen kriteereihin niin varmasti sitä sitten myös hyödynnämme, Sundman sanoo.
Kannattaa kohdistaa pienille ja alkuvaiheen yrityksille
Etlan katsauksessa muistutetaan, että samalla kun sorvataan uusia tukia, myös niiden vaikuttavuutta pitäisi pystyä arvioimaan.
– Taloustieteellisen tutkimuksen perusteella suorat tutkimus-, kehitys- ja investointituet ovat parhaita, ja etenkin jos niitä voi kohdentaa myös pienemmille ja alkuvaiheessa oleville yrityksille, Wang sanoo.
Tukikriteereistä sitten riippuu luoko tuki aidosti jotakin uutta ja mullistavaa vai osoittautuuko se tavanomaiseksi ja säilyttäväksi teollisuuspolitiikaksi.
– Ei siinä mitään väärää ole, että yritykset haluavat, että niiden investointeja tuetaan. Pitää vain miettiä, että mikä on se paras tukimuoto, Wang perustelee.
Korjaus 28.4. klo 10.54. Jutussa luki julkaisuhetkellä, että UMP on Suomen suurin sähkönkuluttaja, tämä korjattiin 27.4. klo 10.24 muotoon suuri sähkönkuluttaja. 28.4. palautettiin juttuun alkuperäinen muotoilu, koska UPM:ntehtaat ovat yhteensä suurin sähkönkuluttaja. Yksittäinen suurin sähkönkuluttaja on Tornion Outokummun terästehdas.
Muokkaus: 27.4.2026 klo 9.47: Ensimmäiseen grafiikkaan lisätty alaotsikko selkeyden vuoksi.