Suomen valtiolta vaaditaan aiempaa kovempaa hintaa lainarahasta. Kovemmat korkokulut maksaa viime kädessä jokainen veronmaksaja.
Valtion lainoista vaadittavassa korossa tapahtui harvinaisen kova hyppäys Venäjän hyökättyä Ukrainaan. Edes Nato-jäsenyys ei saanut korkoa palaamaan sotaa edeltävälle tasolle.
Euroopassa eri maiden lainojen korkotasoa verrataan suurimman talouden eli Saksan korkoon. Saksan maariskiä on pidetty olemattomana ja siksi Saksa saa lainaa maanosan alhaisimmalla korolla.
Kuvassa näytetään Suomen ja Saksan valtion lainojen korkoero.
Suomea on pidetty luotettavana lainojen takaisinmaksajana ja siksi korko on ollut vain hiukan Saksaa korkeampi – ainakin Ukrainan sodan alkamiseen eli helmikuuhun 2022 saakka.
Vuoden 2022 alussa elettiin nollakorkojen viimeisiä hetkiä ja Suomi maksoi kymmenen vuoden lainastaan mitätöntä 0,1 prosentin korkoa.
Lainan korko oli 0,2 prosenttiyksikköä kalliimpaa kuin Saksalla, jonka korko oli siis jopa negatiivinen. Valtionvelan keskimääräinen korko on nyt vähän yli kaksi prosenttia.
Asiantuntija: Geopoliittinen epävarmuus suurin syy
Jo aikaisemmin muun muassa korona ja ikääntyvän väestön hoitokulut olivat saaneet valtion velan kasvuun ja herättäneet sijoittajien kysymyksiä Suomen maariskistä. Maariskillä tarkoitetaan todennäköisyyttä sille, että maa jättäisi velkojaan maksamatta.
Rahoitusmarkkinoilla liikkuvat suuret rahat ja siksi desimaalin osillakin on merkitystä. Prosenttiyksiköiden sijasta yleensä puhutaankin korkopisteistä: 0,2 prosenttiyksikköä on 20 korkopistettä.
Suomen korkoero Saksaan verrattuna on ollut tänä keväänä 30–40 korkopistettä. Se on siis laskenut huipputasostaan, mutta verrattuna sotaa edeltävään aikaan, korkoero on kasvanut parikymmentä korkopistettä.
Korkoeroon vaikuttavat lukemattomat asiat, mutta yksi on ylitse muiden.
– Yleinen turvallisuuspolitiikkaan ja geopolitiikkaan liittyvä epävarmuus on jäänyt koholle, sanoo Kuntarahoituksen pääekonomisti Timo Vesala.
Katso tästä, miten Timo Vesala selittää syitä sille, miksi Suomen korot ovat jääneet entistä korkeammiksi.
Kuntarahoitus on Suomen kolmanneksi suurin rahoituslaitos OP:n ja Nordean jälkeen. Se hankkii lainat Suomen kunnille ja seuraa globaaleja rahoitusmarkkinoita herkeämättä.
Satojen miljoonien lasku veronmaksajille
”Koholle jäänyt” korkoero maksaa paljon, koska valtiolla on nyt lainaa lähes 200 miljardia euroa.
– Puhutaan ehkä muutaman sadan miljoonan vaikutuksesta eli ihan merkittävästä muutoksesta, Vesala muotoilee.
Valtiolla oli viime kuussa lainaa 197 miljardia euroa, joten 20 korkopisteen lisä tarkoittaisi lähes 400 miljoonan euron lisälaskua.
Korkomuutokset purevat kuitenkin vasta sitä mukaa, kun valtio uusii lainojaan. Keskimäärin lainat hinnoitellaan uudelleen runsaassa viidessä vuodessa. Tämän vuoksi korkoeron vaikutuksen laskeminen ei ole aivan suoraviivaista.
Valtion tämän vuoden budjetissa varaudutaan 3,2 miljardin euron korkomenoihin. Siihen verrattuna muutama sata miljoonaa euroa ei ole mullistava, mutta kuitenkin tuntuva summa, jolle löytyisi varmasti muutakin käyttöä kuin kansainvälisten rahoittajien palkitseminen.
Vaikka Vesalan mukaan Suomen maine lainojen takaisinmaksajana on edelleen hyvä, on Suomi kuitenkin erkaantunut aiemmista verrokeistaan kuten alla oleva kuva näyttää.
Aiemmin olemme saaneet lainaa jokseenkin samalla hinnalla kuin Itävalta. Nyt tilanne on muuttunut.
Itävallan korkoero pomppasi jopa Suomea enemmän Venäjän hyökkäyksen jälkeen. Sen jälkeen korko on laskenut tasaisesti, kun taas Suomella lasku pysähtyi vuosi sitten.
Muutokset voivat olla suuria, kuten Ranskan tilanne osoittaa. Sen velkasuhde on nousemassa luottoluokitusyhtiön mukaan lähivuosina 123 prosenttiin.
Kolme syytä, miksi Suomen pitää maksaa enemmän
Suomen Pankki selvitti perusteellisesti viime vuonna, mitä maariski tarkoittaa Suomen saaman rahoituksen hinnoittelulle ja päätyi siihen, että nimenomaan Suomeen liittyvät tekijät olivat nostaneet lainan hintaa 15 korkopistettä Ukrainan sodan alkuun nähden. Sen lisäksi yleiset markkinoiden heilahtelut tuntuvat korkoeroissa.
Toinen selvityksen tekijöistä, Suomen Pankin markkina-analyytikko Rasmus Rannikko sanoo nyt, että tilanne on pysynyt ennallaan selvityksen tekemisen jälkeen.
Mitkä syyt siis käytännössä johtavat siihen, että Suomen laina on kalliimpaa kuin Saksan ja jopa Itävallan?
1. Uhka: Itämeren liikenne tyssää
Suomen Pankin selvityksessä muistutetaan, että Suomen geopoliittinen tilanne muuttui radikaalisti Venäjän hyökättyä Ukrainaan.
Selvityksessä ei puhuta Venäjän hyökkäyksen uhasta Suomeen, mutta vähempikin kiusa riittää. Itämeren rahtiliikenteen häiriintyminen olisi keskeinen riskitekijä.
2. Kilpailu rahasta isojen kanssa
Saksa ja Euroopan unioni ovat molemmat ottamassa markkinoilta satojen miljardien euron lainoja muun muassa puolustuksen kohentamiseen.
Suomelle se tarkoittaa kilpailun koventumista rahoittajista.
– Pääomamarkkinoilla kilpailu on lisääntynyt ja on isoja toimijoita, jotka hakevat todella paljon pääomia. Voi olla, että pienemmät liikkeeseen laskijat kärsivät, Vesala sanoo.
3. Kolmeen A:han ei paluuta
Kansainvälisten luottoluokittajien arviot vaikuttavat paljon siihen, miten hyvin kunkin maan velkakirjat käyvät kaupaksi rahoitusmarkkinoilla. Mitä enemmän velkakirjasta maksetaan, sen pienemmäksi käy siitä käytännössä maksettava korko.
Suomi menetti toista kymmentä vuotta sitten paikkansa parhaan, eli kolmen A:n luottoluokituskerhossa, eikä siihen paluuta ole näkyvissä.
Tammikuussa Scope Ratings laski Suomen luokitusta tasolta AA+ tasolle AA, huhtikuun lopussa puolestaan S&P heikensi Suomen tulevia talousnäkymiä.
Juuri nyt tarkkaillaan erityisesti sitä, miten hallitukset eri maissa reagoivat Iranin sodan aiheuttamiin ongelmiin. Liian hövelit bensatukiaiset voivat käydä maalle lopulta kalliiksi, jos se johtaa luottoluokituksen heikentymiseen. Vesalan mukaan tämä näkyy Ranskan korkoeron kasvussa.
Suomen Pankin Rannikon mukaan myös talouden yleinen epävarmuus on lisääntynyt Yhdysvaltain presidentti Donald Trumpin politiikan arvaamattomuuden vuoksi. Se tarkoittaa sijoittajalle riskien kasvua, johon reagoidaan nostamalla korkovaatimusta.
Kärsijöinä ovat silloin Suomen kaltaiset pienet, velkaantuvat maat.
Velkasuhde ei järkytä markkinoita – vielä
Suomen julkinen velka kasvaa vauhdilla ja mikä pahinta, samaan aikaan talouskasvu matelee.
Vesala ja Suomen Pankin Rannikko korostavat, että Suomi ei ole vielä joutunut rahoitusmarkkinoilla suurennuslasin alle ja maine velallisena on edelleen varsin hyvä.
– Mutta mitä korkeammalle ja jyrkemmin velkasuhde nousee, niin on ihan selvää, että siihen aletaan entistä enemmän kiinnittää huomiota. On tärkeää saada velkasuhteen kasvu taittumaan, Vesala sanoo.