Perustuslakivaliokunnan lausunto määräaikaisten työsopimusten helpottamista koskevasta laista valmistui eripuraisena.
Eriävän mielipiteen lausuntoon jättivät (siirryt toiseen palveluun) lakiesitystä jo aiemmin voimakkaasti kritisoineiden SDP:n, vihreiden ja vasemmistoliiton lisäksi myös valiokunnan hallituspuolueita edustavat puheenjohtajat.
Tämä on hyvin poikkeuksellista.
Hallituspuolueilla on valiokunnassa enemmistö.
Valiokunnan enemmistö toteaa lausunnossaan, että hallituksen esityksen perusteella vaikuttaa siltä, että esityksellä voi olla kielteisiä vaikutuksia etenkin nuorten naisten asemaan työmarkkinoilla.
Esityksen vaikutusarvioiden mukaan muutoksen arvioidaan lisäävän määräaikaisten työsuhteiden käyttöä.
– Osittain esityksen vaikutusarviossa mainitut kielteiset vaikutukset naisten työmarkkina-asemaan perustuvat perustuslakivaliokunnan käsityksen mukaan siihen, että määräaikaisia työsopimuksia tehtäessä lisääntyvästi rikottaisiin lainsäädäntöön perustuvaa raskaus- ja perhevapaasyrjinnän kieltoa, lausunnossa kirjoitetaan.
Valiokunnan mukaan ehdotuksen arvioinnin kannalta oleellista on myös perustuslain kohta, jonka mukaan sukupuolten tasa-arvoa edistetään yhteiskunnassa ja työelämässä.
– Tämän tasa-arvoa työelämässä tarkoittavan edistämisvelvollisuuden näkökulmasta ei ole ongelmatonta, jos ehdotettava lainsäädäntö tosiasiallisilta vaikutuksiltaan osoittautuu naisten työmarkkina-asemaa heikentäväksi, lausunnossa painotetaan.
Tämä johtopäätös ei puheenjohtajille sopinut.
Valiokunnan puheenjohtaja Heikki Vestman (kok.) ja varapuheenjohtaja Onni Rostila (ps.) katsovat eriävässä mielipiteessään, että lakiesitys on perustuslain yhdenvertaisuussääntelyn kannalta ongelmaton.
Käytännössä siis puheenjohtajat katsoivat, että valiokunnan enemmistö päätyi liian kriittiseen tulkintaan.
Artikkelin julkaisun jälkeen Vestman toimitti Ylelle perustelut eriävälle mielipiteelle.
Hän halusi painottaa perusteiden olevan oikeudellisia, ei poliittisia.
– Valiokunnan enemmistö perustelee lausunnossa oikein, ettei määräaikaisuuksien helpottaminen ole ongelmallista perustuslain syrjintäkiellon kannalta, koska laki kieltää syrjinnän määräaikaisuuksissa. Mutta aivan sama perustelu koskee myös sitä, ettei esitys ole ongelmallinen tasa-arvon edistämistä koskevan perustuslain pykälän kannalta.
– Valiokunta ei tietenkään voi perustaa arviotaan jonkin lain perustuslainmukaisuudesta kyseisen lain vastaisiin soveltamistilanteisiin vaan lain sallimaan ja edellyttämään soveltamiseen, Vestman perustelee.
Kritiikistä huolimatta valiokunnan enemmistö katsoo lausunnossaan, että lain etenemiselle ei ole perustuslaillista estettä ja laki voidaan säätää tavallisessa säätämisjärjestyksessä.
Lausunnon mukaan perustuslain kannalta on kuitenkin välttämätöntä, että muutosten sukupuolivaikutuksia seurataan ja tarvittaessa ryhdytään korjaaviin toimiin, jos esityksen vaikutusarvioissa mainitut naisten työmarkkina-aseman heikennykset ”toteutuvat käytännössä”.
Eriäviä mielipiteitä jätettiin yhteensä kolme.
Oppositiopuolue SDP ja vihreät katsovat eriävässä mielipiteessään, että lakiin täytyy tehdä merkittäviä muutoksia, jotta se voi edetä perustuslain estämättä.
Vasemmistoliitto taas katsoi eriävässä mielipiteessään esityksen olevan lähtökohtaisesti ristiriidassa perustuslain kanssa.
Hallituksen sisältä tullut laille kritiikkiä
Lakiesityksen mukaan määräaikainen työsopimus voitaisiin sopia enintään vuodeksi ilman perusteltua syytä. Nykyisin määräaikaisen työsopimuksen solmimiselle pitää olla aina peruste.
Määräaikaisten sopimusten solmimista helpottava laki on saanut aiemmin kritiikkiä hallituksen omista riveistä. Maaliskuun alussa kokoomusnaiset vetosivat työministeri Matias Marttiseen, jotta esitystä tarkasteltaisiin vielä uudelleen.
Puolueiden naisjärjestöt vaativat aiemmin esityksen palauttamista valmisteluun. Vetoomuksessa olivat mukana kaikkien hallituspuolueiden eli kokoomuksen lisäksi perussuomalaisten, kristillisdemokraattien ja RKP:n naisjärjestöt.
Naisjärjestöjen mukaan uudistus kasvattaa raskaus- ja perhevapaasyrjinnän riskiä ja lisää naisten kokemaa epätasa-arvoisuutta työelämässä.
Hallitus on perustellut lakimuutoksen tarvetta sillä, että sen on tarkoitus madaltaa palkkaamisen kynnystä.
Kritiikin yllyttyä työministeri lupasi muuttaa lakia siten, että perusteettomia määräaikaisia työsopimuksia voisi tehdä saman henkilön kanssa vain yhden, aiemmin lakiin kirjatun kolmen sijaan.
Lisäksi saman työntekijän kanssa voisi solmia uuden perusteettoman määräaikaisuuden vasta, kun edellisestä työsopimuksesta samalla työnantajalla on kulunut viisi vuotta. Alkuperäisessä esityksessä aikaraja oli kaksi vuotta.
Perustuslakivaliokunnan lausunto toimitetään mietintövaliokuntana toimivalle työelämä- ja tasa-arvovaliokunnalle.
Työelämä- ja tasa-arvovaliokunta päätti pyytää laista perustuslakivaliokunnan lausuntoa asiantuntijoiden suosituksesta maaliskuun alussa.
Muokattu 14.4.2026 kello 17.56: Juttua täydennetty Heikki Vestmanin kommenteilla.
Korjaus 14.4.2026 kello 16.45: Juttua korjattu, koska valiokunnan puheenjohtajan sukunimessä oli virhe. Puheenjohtajan nimi on Heikki Vestman.