Maaliskuussa Valko-Venäjän hallinto vapautti 250 poliittista vankia. Heistä 15 viranomaiset toimittivat naapurimaahan Liettuaan, muut saivat jäädä kotimaahansa.
Tämä oli suurin poliittisten vankien vapautus ja iloinen uutinen Ales Bjaljatskille, valkovenäläisen ihmisoikeusjärjestön Vjasnan puheenjohtajalle.
Vapautettujen joukossa olivat muun muassa hänen kollegansa Valjantsin Stefanovitš ja Marfa Rabkova sekä ihmisoikeusaktivisti Nasta Loika.
Samaan aikaan sorto kuitenkin jatkuu. Huhtikuun alussa Vjasna kirjasi 17 uutta poliittista vankia.
– Hyvien uutisten ohella tulee huonoja: joka päivä uusia pidätyksiä, oikeudenkäyntejä, Ales Bjaljatski kertoo etäyhteydellä Norjasta.
– Yhdet pannaan istumaan, toiset vapautetaan, karuselli pyörii.
Ihmisoikeusjärjestö Vjasnan mukaan Valko-Venäjällä oli maaliskuussa yhä yli 900 poliittista vankia. Laskelma on varovainen arvio eikä sisällä juuri pidätettyjä ja tuomiotaan odottavia.
Bjaljatski itse pääsi vapauteen viime joulukuussa neljän ja puolen vuoden vankeuden jälkeen. Hän sanoo, että talouspakotteet Valko-Venäjää vastaan toimivat ja niitä on syytä jatkaa.
– Jos pakotteita ei olisi ollut, istuisimme yhä vankilassa, Bjaljatski sanoo.
Bjaljatski sai vuonna 2022 Nobelin rauhanpalkinnon yhdessä venäläisen Memorial-ihmisoikeusjärjestön ja ukrainalaisen Center for Civil Liberties -ihmisoikeusjärjestön kanssa.
Lukašenka vapauttaa vankeja lähestyäkseen Yhdysvaltoja
Aljaksandr Lukašenka on johtanut Valko-Venäjää kovaotteisesti vuodesta 1994. Nyt hän haluaa päästä kansainvälisestä eristyksestä. Siihen hän joutui tukahdutettuaan väkivaltaisesti vuoden 2020 vaaliprotestit ja sallittuaan Venäjän käyttää Valko-Venäjän maaperää hyökkäyksessä Ukrainaan.
Lukašenka ei piilottele päämääriään, sanoo Valko-Venäjän politiikan asiantuntija Artjom Šraibman.
– Hän haluaa Yhdysvaltain pakotteiden poistamista, ideaalitapauksessa myös EU:n pakotteiden poistamista. Hän haluaa kansainvälistä hyväksyntää, istua pöytään Donald Trumpin kanssa, Šraibman sanoo etäyhteydellä Varsovasta.
Šraibman toimii Carnegie-säätiön Venäjän ja Euraasian keskuksen tutkijana.
Venäjän talouskasvu on hyytynyt. Se heijastuu Valko-Venäjän talouteen, joka on länsipakotteiden alla entistä riippuvaisempi Venäjästä.
Niinpä Lukašenka on ollut valmis vapauttamaan vankeja pakotteiden hellittämistä vastaan.
Yhdysvallat on viime syksystä lähtien purkanut valkovenäläisiä yhtiöitä ja tuotteita vastaan asettamiaan pakotteita. Kun Valko-Venäjä vapautti maaliskuussa 250 vankia, Yhdysvallat purki pakotteensa kolmea keskeistä lannoiteyhtiötä ja valtiollista investointipankkia vastaan.
Näiden pakotteista vapautettujen yhtiöiden keskeinen vientituote on potaska eli kaliumkarbonaatti, jota käytetään maatalouden lannoitteissa. Pakotteiden purku tapahtui hetkellä, kun Hormuzinsalmen jännitteet nostavat myös lannoitteiden hintoja.
EU-pakotteet ovat Valko-Venäjälle Yhdysvaltain pakotteita merkittävämmät. EU tuskin hellittää omia pakotteitaan ennen kuin Venäjä lopettaa hyökkäyssotansa Ukrainassa.
Osana pakotteita Liettua on sulkenut satamansa Valko-Venäjältä, joten Valko-Venäjä joutuu nyt kuljettamaan potaskan pidempää rautatiereittiä Venäjän satamiin. Tällä reitillä etusijalla on tietenkin Venäjän oma vienti.
– En pidä käytännöstä, jossa ihmisiä myydään vaihdossa, mutta toisaalta en näe muita tapoja parantaa todellisten poliittisten vankien asemaa. Heidän määränsä on vielä suuri, valkovenäläinen journalisti Jauhen Merkis sanoo.
Jauhen Merkis pääsi vapauteen viime syyskuussa. Hän asuu nyt Varsovassa.
Merkis vieraili maaliskuussa Helsingissä kertomassa journalismista ja vankeudesta Valko-Venäjän diktatuurin oloissa.
Merkis toivoo, että Trumpin hallinto pyrkisi pelkän vankien vapauttamisen lisäksi pakottamaan Lukašenkaa uudistuksiin.
Journalisti Jauhen Merkis ja rauhannobelisti Ales Bjaljatski kertovat videolla vankien kohtelusta Valko-Venäjällä:
Mitä Trump Valko-Venäjästä haluaa?
Donald Trumpille Valko-Venäjä voisi antaa helpon humanitaarisen voiton: yli tuhannen poliittisen vangin vapauttamisen pakotteiden hellittämistä vastaan.
Yhdysvaltain hallinto voi myös nähdä Lukašenkan viestintäkanavana Kremliin ja Putinin ajattelutavan avaajana, tutkija Artjom Šraibman arvioi. Lukašenka esiintyisi mielellään välittäjänä Venäjän ja Yhdysvaltain suhteissa.
Taloudellisesti Valko-Venäjä ei Šraibmanin mukaan ole Yhdysvalloille kovin tärkeä. Yhdysvalloille olisi korkeintaan pieni bonus, jos Valko-Venäjän lannoitteita tulee maailmanmarkkinoille aiempaa enemmän.
Vapautuuko ilmapiiri Valko-Venäjällä?
Suuri kysymys on, miten pitkälle Lukašenka on valmis menemään myönnytyksissään.
Tutkija Šraibman arvioi, että Lukašenka voisi vapauttaa kaikki nykyiset poliittiset vangit vastineeksi joistakin merkittävistä myönnytyksistä, kuten tapaamisesta Trumpin kanssa.
Šraibmanin on kuitenkin vaikea kuvitella sellaista Lukašenkan hallintoa, joka ei enää jatkossa vangitsisi vastustajiaan.
– Se on liian iso harppaus nykytilanteeseen verrattuna, Šraibman sanoo.
Hän pitää todennäköisempänä kompromissia, jossa Lukašenka pidättäytyy räikeimmistä sorron muodoista mutta säilyttää suurimman osan sortokoneistostaan ja -taktiikoistaan.
Venäjä pitää silmällä ja varoittelee
Venäjä seuraa huolestuneena Lukašenkan yrityksiä lämmittää välejä Yhdysvaltoihin.
– Vielä huolestuneisuus ei ole tasolla, joka pakottaisi Venäjän tekemään jyrkkiä liikkeitä, mutta Venäjä on alkanut kiinnittää tähän huomiota, Šraibman sanoo.
Venäjältä on jo kantautunut lausuntoja, joiden mukaan Lukašenkan kannattaa olla varovaisempi, koska Yhdysvallat on edelleen osa Venäjän mielestä pahantahtoista länttä, joka suunnittelee Valko-Venäjällä vallankumousta.
Taloustilanne ei vielä lietso protestia
Venäjän siviilitalouden ongelmat heijastuvat Valko-Venäjälle, mutta politiikan asiantuntija Artjom Šraibman ei näe taloustilanteen heikentymisen vielä kasvattavan protesti-intoa valkovenäläisessä yhteiskunnassa.
Venäjän kuumana käyvä sotatalous on viime vuosina vauhdittanut Valko-Venäjän taloutta. Reaalipalkat ovat nousseet, koska työnantajat kilpailevat työvoimasta maastamuuton aiheuttaman työvoimapulan vuoksi.
Valko-Venäjän sortokoneisto toimii nyt paljon ankarammin kuin ennen vuotta 2020.
Šraibman sanoo, että Valko-Venäjällä on vaikea rakentaa ruohonjuuritason yhteyksiä, jotka ovat välttämättömiä minkäänlaisen protestiliikkeen organisoinnille.
Onko Valko-Venäjän eliitissä mitään suunnitelmia vallanvaihdosta? Näin arvioi politiikan tutkija Artjom Šraibman:
Valko-Venäjän vankiloista vapautetut Ales Bjaljatski ja Jauhen Merkis uskovat muutoksen olevan tulossa.
– Ensi kertaa vuosikymmeniin Lukašenkalla ei ole selvää ajatusta, jota hän voisi esittää kannattajilleen, Jauhen Merkis sanoo.
– Itsenäisesti ajattelevilla valkovenäläisillä ja oppositiolla taas on selvä käsitys, mihin suuntaan he haluavat maansa menevän. Ja se ei tietenkään ole tyrannia.
Ales Bjaljatskin mielestä ei kannata asettaa päivämääriä sille, milloin Lukašenkan valta päättyy. Kukaan ei 30 vuotta sitten kyennyt kuvittelemaan, että Lukašenka olisi vallassa näin pitkään.
Valko-Venäjän itsenäisyyden aikana on kuitenkin kasvanut uusi eurooppalainen sukupolvi. Siksi Bjaljatski uskoo muutoksiin.
– Ne voivat tulla huomenna, kahden vuoden kuluttua tai viiden vuoden kuluttua. Mutta olen varma, että elän siihen asti ja palaan Valko-Venäjälle.