Suomen naisten jalkapallomaajoukkue tarjoili paljon maaleja ja selkeää kehitystä. Nämä asiat ovat olleet harvinaista herkkua Helmarien viime aikojen peleissä.
Suomi kaatoi MM-karsinnassa Slovakian kotikentällään maalein 4–2. Slovakian osumat olivat ikäviä tahroja hyvään peliesitykseen, sillä ne tulivat Suomen nukahduksista suomalaisten iskemien maalien jälkeen.
Ne eivät kuitenkaan pimentäneet kokonaisuutta. Helmarit pelasi paremmin kuin pitkään aikaan. Vastaavia valonpilkahduksia on nähty viimeisen yli vuoden sisään vain pari kertaa.
– Viimeksi näin iloista hyökkäyspeliä on nähty joulukuun alussa harjoituspelissä Belgiaa vastaan ja sitä ennen ehkä jossain määrin viime kesän EM-kisoissa Islantia vastaan. Tämä oli poikkeuksellista, Yle Urheilun jalkapalloasiantuntija Hanna Ruohomaa sanoo.
Mikä oli muuttunut?
Ruohomaa kuvailee Suomen hyökkäyspelin eroa Slovakia-ottelussa verrattuna aiempiin esityksiin suoraviivaisemmaksi. Helmarit suuntasi jatkuvasti riistojenkin jälkeen kohti maalia, hyökkäsi usean pelaajan voimin, eikä jäänyt nyhjäämään turhaan pallonhallinnassaan.
Erityisesti alta nähtävä Suomen kolmas maali oli osoitus suoraviivaisesta hyökkäämisestä.
Suomi oli parhaimmillaan ja vaarallisimmillaan, kun se eteni vauhdilla kohti Slovakian maalia.
– Tätä ei nähty esimerkiksi lainkaan aiemmin viime vuoden Kansojen liigassa, joka näkyi sitten huolena viime kesän EM-kisoihin mennessä. Mietittiin ja stressattiin, miten ne maalit tehdään ja miksi maalitilanteisiin ei edes päästä. Se on ollut iso stressin aihe.
Nyt näkynyt selkeä ero aiempaan oli siis kauan kaivattu muutos.
– Tämä on erittäin tervetullut muutos ja tuulahdus uudesta. Tämänkaltainen hyökkäyspelaaminen on sellaista, joka ei ole ollut pysyvää Helmarien pelaamisessa.
Mikä ongelma korjaantui?
Onnistuminen sai jo hyviä lähtökohtia maaliskuun alussa pelatussa Latvia-pelissä. Tuolloin Suomen päävalmentaja Marko Saloranta peluutti muodostelmassaan kolmen ylimmän pelaajan joukossa ”tupla-kymppejä”, eli kahta kymppipaikan pelaajaa.
Kymppipaikan pelaaja on kentällä perinteisesti keskikentän hyökkäävä rooli, joka toimii kärjen ja keskikentän välillä. Nyt heitä oli kaksi, enemmän laitureina tutuksi tulleet Adelina Engman ja Katariina Kosola. Kaksikko vastasi Slovakia-pelin kahdesta ensimmäisestä maalista.
Alta näet Adelina Engmanin osuman hänen 100. maaottelussaan.
– Latvia-peliin tapahtui se muutos, että Suomi muutti pelaajamuodostelmaansa kahdesta kärkipelaajasta kahteen kymppipaikan pelaajaan ja kärkeen. Se muodostaa keskikentälle neliön, joka tarjosi mahdollisuuden löytää hyökätessä puolustuslinjojen välistä Kosolaa ja Ria Ölingiä esimerkiksi, Ruohomaa kertoo.
Öling pelasi neliössä ”pohjimmaisena” keskikentällä. Lotta Lindströmin rooli neliön toisena kulmana kärkipelaajana oli venyttää Slovakian puolustuslinjaa kauemmaksi keskikenttäpelaajista. Tuolloin näiden kahden linjan väliin syntyi tilaa Suomelle.
Ratkaisu yllätti asiantuntijankin
Ruohomaa myöntää, että aiemmat maalinteko-ongelmat saivat hänetkin pohtimaan ensin, ”mitä ihmettä tapahtuu”, kun Helmarit teki muutoksensa.
– Se, että Suomi pudotti toisen hyökkääjänsä periaatteessa kauemmaksi maalista, sai miettimään, että ”mitä nytten Helmarit tekevät”. Mutta, tämä itse asiassa toimikin erittäin hyvin, Ruohomaa kuvailee.
Syykin oli selkeä. Kummankaan hyökkääjän ei tarvitse tulla poikkeuksellisen paljon palloa vastaan. Linjojen välissä on valmiiksi pelaajia ja samalla juoksut puolustuslinjan taakse tulevat syvemmältä. Varsinkin jälkimmäiset ovat hankalia pysäyttää.
– Niitä juoksuja nähtiin jo Latviaa vastaan Ölingiltä, joka teki tuolloin kaksi maalia. Nyt Kosolakin teki samaa ja hänkin osui.
Voit katsoa Kosolan maalin alta.
Samalla keskustaan tuotu lisäpelaaja veti entistä enemmän vastustajia vastaamaan haasteeseen. Tämä vapautti laidat auki vahvasti nouseville laitapuolustajille Emma Koivistolle ja Nea Lehtolalle sekä laidalla viihtyvälle Adelina Engmanillekin.
Positiivista oli myös Suomen järkevä suhtautuminen hyökkäämiseen. Helmarit ei vain puskenut väkisin nopeaan hyökkäykseen, vaan osasi valita, milloin edetä vauhdilla.
Nukahduksista noottia
Ilta ei ollut kuitenkaan puolustussuuntaan täydellinen, kuten lukemat osoittavat. Slovakia oli paperilla Suomelle heikompi vastustaja, mutta pystyi myös kuittaamaan Helmarien nukahdukset.
Ne syntyivät suomalaisten tekemien maalien jälkeen. Ensimmäisessä Slovakian maalissa Suomi oli hieman päästänyt pelin lipumaan vierasjoukkueelle. Slovakian päästyä vapaammin hyökkäämään, Klaudia Fabova livahti suomalaisilta läpi ja tuikkasi maalin.
Toinen osuma oli erityisen vahva osoitus nukahduksesta. Suomen tehtyä hienon 3–1-maalinsa, Slovakia iski välittömästi vastaan ja hankki rangaistuspotkun Oona Sirenin hävittyä juoksukisansa Dominika Skorvankovan kanssa.
Slovakian rangaistuspotkuun johtaneen tilanteen ja pilkkumaalin voit katsoa alta.
Kokenut Adelina Engman oli suorapuheinen pelin jälkeen Ylen tv-haastattelussa.
– Reagoimme mielestäni huonosti siihen, että he saivat otteen pelistä heti meidän maalimme jälkeen. Meidän pitää ehdottomasti parantaa tästä, Engman totesi suoraan.
– Onneksi kuitenkin teimme nuo kaikki neljä maalia. Ne olivat meille erittäin tärkeitä.