Kuopiolaisen koiratanssiryhmän treeneissä sattui helmikuussa erikoinen tapaus, kun Marketta Kivimäki harjoitteli esitystään koiransa Signen kanssa. Esityksessä oli mukana rekvisiittana vanha nokkahuilu.
Eräällä tauolla Kivimäki tarjosi huilua Signelle leikillään.
– Signe hönkäisi vahingossa suukappaleeseen niin, että siitä tuli ääni, Kivimäki kuvailee ensimmäistä huilunsoittoa.
Kivimäki palkitsi koiran heti herkulla, mikä herätti Signen kiinnostuksen.
Nyt kuusivuotias lagotto romagnolo -rotuinen Signe harjoittelee kerran pari viikossa ja osaa jo klassikon ”Ostakaa makkaraa”, jonka opetteluun kului pari viikkoa.
Käytännössä Kivimäki pitää huilua ja sormittaa äänet samalla kun Signe puhaltaa puiseen huiluunsa.
Sinällään Signen soittoharrastus ei ole ihme, sillä Kivimäki työskentelee Kuopion konservatoriossa nokkahuilun sekä klarinetin soiton lehtorina.
– Aiemmin Signe ei tosin ole osoittanut kiinnostusta soittimiini, Kivimäki sanoo ja naurahtaa.
Monisyistä kommunikaatiota
Koiratanssitreenien ohjaaja Pirjo Heikkinen on seurannut Signen harrastuksia jo pitkään.
Ennen viime syksynä alkanutta koiratanssia Signe omistajineen on harrastanut Heikkisen koirahallilla tokoa eli tottelevaisuutta, nose workia eli hajutyöskentelyä sekä rallytokoa, joka on koiratanssin, tokon ja agilityn sekoitus.
Heikkinen kuvailee Signeä koiraksi, joka osaa ehdottaa asioita.
– Vain sellainen koira ehdottaa, jota on kuunneltu, hän sanoo.
Tämä ajatus on tehnyt Signen omistajan entistä tietoisemmaksi koirien kyvyistä.
– Pirjon kommentti avasi silmiä, miten kohtaan näitä meidän nelijalkaisia kavereita. Niillä on tosi monisyistä kommunikaatiota, jos vain osaa kuunnella, Kivimäki sanoo.
Koirien kanssa harrastaminen huipussaan
Suomessa on tällä hetkellä arviolta yli 800 000 koiraa, ja yhä useampi omistaja etsii koiralleen aktiivista tekemistä.
Kuopiossa koirakoulua pitävä Heikkinen on toiminut koira-alan yrittäjänä liki kaksikymmentä vuotta ja nähnyt alan muutoksen. Tutkittu tieto koirien hyvinvoinnista ja kouluttamisesta lisääntyy jatkuvasti.
Heikkinen kertoo tämän vaikuttavan koirien harrastustarjonnan kasvuun.
– Ymmärretään, että jos koira pääsee toteuttamaan lajityypillisiä tarpeitaan ja vielä yhteistyössä ihmisen kanssa, niin se on iso osa koiran hyvinvointia.
Kennelliiton toiminnanjohtajan Pirjo Onzan mukaan yksi merkittävä tekijä harrastusmäärien kasvun taustalla on koronapandemia, jonka aikana koiria hankittiin Suomessa runsaasti.
– Nyt nämä koirat ovat 5–6-vuotiaita, eli parhaassa harrastusiässä, Onza sanoo.
Videolla Kuopion koiratanssiryhmäläiset kertovat millaisesta lajista on kyse.
Myös Onza näkee ihmisten tietoisuuden koirien hyvinvoinnista kasvaneen ja vaikuttaneen koiraharrastusten suosion kasvuun. Koirien kanssa harrastamisella on vaikutusta myös ihmisten hyvinvointiin.
– Se vahvistaa koiran ja omistajan suhdetta ja parantaa ihmisen henkistä hyvinvointia sitä kautta. Moni harrastus on myös todella fyysistä, joten kyllä omistajien kuntokin kasvaa, Onza luettelee.
Fanit odottavat konserttia
Signen musisointi on herättänyt paljon positiivista huomiota sosiaalisessa mediassa, ja fanit odottavat jo konserttia. Sitä ei omistaja Marketta Kivimäki lupaa, mutta soittoharrastus jatkuu.
– Se on meille yhteinen hauska tekeminen. Signe siitä niin kovasti tykkää, Kivimäki sanoo.
Myös Signe-koiran äiti Solveig on tempaissut muutaman äänen huilusta jälkikasvunsa innoittamana. Kuka tietää, vaikka Kuopiossa olisi siis pian Suomen ensimmäinen koirien nokkahuiluduo.
