EK:n tuoreen toimitusjohtajan Minna Helteen ura hakee monella tapaa vertaistaan suomalaisessa työmarkkinakentässä.
Helle on tehnyt kolmiloikan, jolla hän on siirtynyt ensin ammattiyhdistysliikkeen palveluksesta valtakunnansovittelijaksi ja myöhemmin elinkeinoelämän leipiin.
Moni ei osannut kuvitella, että Helteestä kuoriutuu vielä joku päivä elinkeinoelämän ykköslobbari, kun hän edusti hoitajaliitto Tehyä työtaistelussa vuonna 2007. Tuolloin hoitajat uhkasivat joukkoirtisanoutua, jos heidän vaatimuksiinsa ei suostuta.
Taustalla oli kiista palkankorotuksista, johon vaikutti erityisesti kokoomuksen lupaus saman vuoden eduskuntavaaleissa. Kokoomuksen yhtenä vaalilupauksena oli vaatia merkittäviä, satojen eurojen palkankorotuksia Sari-sairaanhoitajalle, joka oli puolueen keksimä fiktiivinen hahmo. Kun kokoomus hieman yllättäen voitti vaalit, oli aika lunastaa lupaukset.
Helle löysi hoitajien työehtokiistan uudelleen edestään ollessaan ehdolla valtakunnansovittelijaksi vuonna 2014. Lehtitietojen perusteella Helteen siirtymistä vastusti muun muassa Kuntatyönantajat KT, joka muisti Tehyn toiminnan työtaistelun aikana.
Lopulta silloinen työministeri Lauri Ihalainen (sd.) valitsi sovittelijaksi Helteen, kun työmarkkinaosapuolet eivät päässeet yhteisymmärrykseen ehdokkaasta.
Miten tällainen kolmiloikka on edes mahdollinen työmarkkinamaailmassa?
– En osaa selittää sitä. Pystyn vain sanomaan sen, että en ole ikinä suunnitellut uraani. Olen ihminen, joka heittäytyy asioihin ja lähtee tekemään intohimolla sitä, mikä kulloinkin kiinnostaa. Se on ollut urafilosofiani, Helle sanoo Ylen haastattelussa.
Helteen mukaan hänelle on avautunut uusia ovia, kun hän on tehnyt asioita niin hyvin kuin vain osaa. Samalla Helle on avannut ovia myös muille, sillä hän on ollut ensimmäinen nainen monessa tehtävässä.
Helle oli ensimmäinen nainen valtakunnansovittelijana, Teknologiateollisuuden toimitusjohtajana ja nyt Elinkeinoelämän keskusliiton toimitusjohtajana.
– Olen todella ylpeä siitä, että olen ensimmäinen nainen tässä tehtävässä, mutta se ei millään tavalla määrittele sitä, millä tavalla tätä työtä teen. En usko siihen, että henkilön sukupuoli kertoo mitään.
Helle on myös ylpeä siitä, että hän on pystynyt esimerkillään näyttämään, että naiset voivat tehdä kaikkia asioita työelämässä. Ajatus on lyönyt läpi perinteisesti miehisessä työmarkkinakentässä, sillä neljää keskusjärjestöä viidestä johtaa tällä hetkellä nainen.
Toimitusjohtaja patistelee yrityksiä riskien ottamiseen
Viime aikoina julkisessa keskustelussa puheenvuorot yritysten investoinneista ja kasvusta ovat voimistuneet. Valtiovarainministeriön kansliapäällikkö Juha Majanen kertoi Helsingin Sanomien haastattelussa pettymyksestään yritysten kasvutoimiin, varsinkin kun hallitus on toteuttanut useita heidän toiveitaan tämän hallituskauden aikana.
– Käänne tapahtuu vain sitä kautta, että yritykset alkavat taas yrittää, Majanen totesi.
Helle pitää kritiikkiä oikeutettuna. Hän pitää ylipäätään Suomen suurimpana haasteena kasvun aikaansaamista.
– Suomessa pitää myös jatkossa tehdä kasvuun tähtäävää politiikkaa ja yritysten pitää hoitaa oma osansa, eli lisätä riskinottoa ja kunnianhimoisia tavoitteita.
Helteen mukaan Suomen julkista taloutta ei saada kuntoon pelkästään sopeuttamalla ensi hallituskaudella 8–11 miljardia euroa, vaan tämän lisäksi Suomeen tarvitaan kasvua.
– Se on aivan jäätävä summa ja se pitää hoitaa. Mutta jos me saamme lisää kasvua yhden prosenttiyksikön verran, niin tämä tuo verotuloja yksin kymmenessä vuodessa 70 miljardia euroa.
Helteen mukaan pelkästään tämä laskuharjoitus osoittaa sen, miksi kasvu on hänen ja koko elinkeinoelämän ykköstavoite tuleville vuosille.
Helle näkee paljon toivoa siinä, että suomalaiset yritykset rohkaistuvat hakemaan kasvua jatkossa. Hänen mukaansa Suomessa on maailmanluokan osaamista vihreässä siirtymässä ja digitalisaatiossa. Osaamisen lisäksi viennistä kiinnostuneiden yritysten määrä on EK:n laskelmien mukaan kaksinkertaistunut.
Samaan aikaan hän pyytää ymmärrystä tilanteessa, jossa maailman tapahtumat tuntuvat yllättävän uutisten lukijat melkein joka aamu.
– Täytyy muistaa, että taloustilanne on erittäin epävarma, ja Iranin sota on lisännyt sitä. Olemme riippuvaisia globaalista talousympäristöstä, emmekä elä Suomessa missään kuplassa.
Vähemmän yllättäen etujärjestön toimitusjohtajalla on myös vaatimuksia poliitikoille.
– Tarvitsemme poliitikoilta päätöksiä, jotka tukevat yrityksiä, yritysten työllistämistä ja kasvua. Ja toisinpäin, emme tarvitse myrkkypillereitä esimerkiksi verotuksen suhteen, jotka lyövät kasvoille yritysten kasvuhalukkuutta ja -rohkeutta.
Yllättävää ei ole myöskään se, että EK vastustaa varsinkin oppositiopuolueiden vaatimaa yhteisöveron alennuksen peruuttamista. Helle näkee 800 miljoonan euron veronalennuksen olevan osa kasvun politiikkaa.
Helle ei halua kehysriihestä myrkkypillereitä
Hallitus kokoontuu ensi viikolla kehysriiheen, josta on odotettavissa päätöksiä säästöistä, mutta myös työllisyys- ja kasvutoimista. Hallituksen pitää löytää noin 400 miljoonan euron edestä uusia säästökohteita, koska aiemmat päätökset eivät ole toteutumassa odotetulla tavalla.
Kasvu- ja työllisyystoimet puolestaan rahoitetaan uusilla sopeutuksilla, joista hallitus linjaa kehysriihessä. Helteen mukaan EK ei halua kehysriihestä kuvaamiaan myrkkypillereitä.
– Nyt pitää pitää pää kylmänä. Mitään uusia pistemäisiä veroja, jotka jollakin tavalla kohdistuvat elinkeinoelämään, ei pidä tulla, Helle sanoo.
Hallitus päätti puoliväliriihessä selvittää matkailijaveroa, jonka kunnat voisivat ottaa käyttöönsä halutessaan. Valtion taloudellinen tutkimuskeskus (VATT) selvitti veron käyttöönottoa ja puolsi sitä lausunnossaan.
Käytännössä matkustajat maksaisivat pienen maksun vierailemalleen paikkakunnalle, joka puolestaan rahoittaa maksulla palveluitaan. EK:n kanta veroon on selvä eli kielteinen.
– Suomi ei ole maa, joka joutuisi hätistelemään liikoja turisteja pois. Me tarvitsemme lisää matkailua, lisää turismia Suomeen.
Helteen mukaan kyse on myös elinkeinoelämän ennustettavuudesta, mikä on tärkeintä yritysten kasvulle.
EK:lta löytyy myös muita vaatimuksia kehysriiheen. Aiemmin linjatut 20 miljoonan euron leikkaukset elinkeinoelämän verotukiin EK haluaisi kohdentaa niin, että ne heikentävät yritysten kasvua ja uudistumista mahdollisimman vähän.
EK:lta ei tule leikkauslistoja
Etujärjestöt valmistautuvat jo täyttä vauhtia ensi hallituskauteen ja pyrkivät vaikuttamaan puolueiden ajatteluun heille tärkeistä aiheista. EK on jo esitellyt oman maahanmuutto-ohjelmansa, jonka tavoitteena on saada Suomeen 45 000 työperäistä maahanmuuttajaa vuosittain.
Maahanmuuttoakin isompi teema ensi hallituskaudella on 8–11 miljardin euron sopeutukset, joista eduskuntapuolueet vasemmistoliittoa lukuun ottamatta pääsivät sopuun.
Helle sanoo, ettei EK:lta ole tulossa leikkauslistaa ensi hallituskautta varten.
– Se ei ole meidän tehtävämme, se on poliitikkojen tehtävä.
Vaalien alla yksi toistelluimmista leikkauskohteista ovat olleet ”säilyttävät ja haitalliset yritystuet”. Hallitukset toisensa jälkeen ovat törmänneet yritystukien leikkaamisen vaikeuteen. Yritykset ovat uhkailleet vetää investointinsa takaisin tai lopettaa yksiköitään, jos tuista leikataan.
Valtiovarainministeriö on valmistellut tälläkin hallituskaudella kattavan leikkauslistan yritystuista, mutta pääministeri Petteri Orpon (kok.) hallitus on leikannut vain murto-osan lähes miljardin euron suorista yritystuista.
– Mitä tulee erilaisiin yritystukiin, niin täytyy muistaa se, että me olemme todella kovassa investointikisassa, eikä Suomi voi sulkea silmiään siltä, että yritystukia käytetään hyvinkin massiivisesti maailmalla.
Helteen mukaan pelkästään säilyttäviä yritystukia ei ole järkevää jakaa, vaan niiden tulisi tähdätä uuden kasvun luomiseen. Hän ei kuitenkaan yksilöi, mitä hän tarkoittaa säilyttävillä yritystuilla.