Lakia ja sopimuksia rikkovien yritysten järeämpi sanktioiminen vaatisi lakimuutoksia, sanoo työsuojeluviranomainen.
Yle kertoi tällä viikolla Lapin kausityöntekijöihin liittyvistä tapauksista, joissa ulkomailta tulleita työntekijöitä on kohdeltu lainvastaisesti.
Keinot puuttua työehtosopimusten vastaiseen toimintaan ovat Suomessa kuitenkin vähäiset.
Suomessa työehtosopimusten rikkomista ei ole sanktioitu eli siitä ei voida rangaista, ellei työntekijän kohtelu täytä esimerkiksi ihmiskaupan tunnusmerkkejä.
Tehoton lainsäädäntö
Hallitus esitti maaliskuussa muutoksia rikoslakiin työperäisen hyväksikäytön torjumiseksi. Tavoitteena on puuttua nykyistä tehokkaammin esimerkiksi alipalkkaukseen, kynnysrahojen perimiseen ja kohtuuttomiin työehtoihin.
Muualla Euroopassa myös esimerkiksi työehtosopimusten vastaista toimintaa on jo sanktioitu. Norjassa alipalkkaus kriminalisoitiin vuoden 2022 alussa ensimmäisenä Euroopassa.
Matkailu- ja ravintola-alan yrittäjien etujärjestön Maran toimitusjohtajan Timo Lapin mukaan enempää uutta lainsäädäntöä ei tarvita.
– Rikoslainsäädäntö on tehotonta ja vaatii valtavan määrän resursseja, Lappi sanoi Ylen keskiviikon A-studiossa.
Mara kannattaa ohjelmapalvelujen luvanvaraisuutta
Lapin mielestä tehokkain tapa puuttua ongelmiin olisi tehdä ohjelmapalvelualasta luvanvaraista. Näin viranomaiset pääsisivät jo alkuvaiheessa selvittämään yrityksen taustahenkilöiden edellytykset hoitaa kyseistä toimintaa.
– Ja jos ongelmia ilmenee, toimilupa voidaan ottaa pois, Lappi sanoo.
Luvanvaraisuus voisi Lapin mukaan olla samanlaista kuin vaikkapa kuljetusalalla tai anniskeluravintoloissa.
Suomessa työsuojelun ja ulkomaalaisen työvoiman käytön valvova viranomainen on Lupa-ja valvontavirasto LVV.
LVV: Asetelma olisi erikoinen
Viraston työsuojeluosaston yksikön päällikön, johtaja Erik Tarnaalan mukaan asetelma ohjelmapalvelualan luvanvaraisuudelle on lähtökohtaisesti erikoinen.
– En oikein saa kiinni ajatuksesta, millä perusteella tällaisen luvan arviointi voitaisiin tehdä, Tarnaala sanoo.
Tavallisesti jokin ala on luvanvaraista esimerkiksi työturvallisuusperusteella. Toisilla aloilla ammattipätevyyden voi saada esimerkiksi tietyllä koulutuksella, kuten lääkärin ammatissa.
– Itselläni ei ole tiedossa, että lainmukaisten työehtojen varmistaminen olisi edes osasyy yhdenkään toimialan luvitukseen, LVV:n työsuojelun juristi Aki Eriksson sanoo.
Työturvallisuus taas on Erikssonin mukaan perusteena esimerkiksi asbestipurkutyön luvitustarpeelle.
Esimerkiksi Huippuvuorilla ohjelmapalveluala on luvanvaraista. Samanlaista luvanvaraisuutta on esitetty aiemmin myös Lapin erämaa-alueille.
Näissäkään luvituksissa lähtökohta ei silti ole työnsuojelullinen vaan todennäköisesti luonnon suojeleminen, Eriksson arvioi.
PAM vaatii lisää sanktioita
Palvelualojen ammattiliitto PAM:in puheenjohtajan Annika Rönni-Sällisen mielestä epäkohtien kitkeminen vaatisi lisää sanktioita. Rönni-Sällinen puhui aiheesta Ylen keskiviikon A-studiossa.
– Esimerkiksi alipalkkauksen kriminalisoinnilla voisi olla pelotevaikutus siihen, että jos näistä jää kiinni, niistä seuraa jotain muutakin kuin se, että pelkästään pitää maksaa, mitä olisi pitänyt aikaisemmin maksaa, Rönni-Sällinen sanoo.
Rönni-Sällisen mukaan ongelmien kuriin saaminen vaatisi järeämpiä valtuuksia myös työsuojeluviranomaisille, esimerkiksi mahdollisuuden määrätä sanktioita suoraan. Näin on vaikkapa Alankomaissa, missä viranomainen voi määrätä suoraan tuhansien eurojen sakkoja.
Jos sopimusten vastaisesta toiminnasta seuraa mahdollinen sanktio vasta oikeusprosessin jälkeen, se vie Rönni-Sällisen mukaan liikaa aikaa.
Rönni-Sällisen ja Timo Lapin mukaan alalla esille tulleet ongelmat keskittyvät lähinnä ulkomaalaisomisteisiin yrityksiin.
– Jos meillä on ulkomaalaisia työntekijöitä ja ulkomaalaisia yrityksiä, työntekijät ovat jo lähteneet maasta ja monessa tapauksessa myös työnantajat ovat ehtineet lähteneet maasta ennen kuin pitkät oikeusprosessit saadaan vietyä läpi, Rönni-Sällinen toteaa.
Tehosteita ja kehotuksia
Valvovan viranomaisen eli LVV:n mukaan tällainenkin toiminta vaatisi lakimuutoksia. Suomessa hallintoviranomaiset voivat määrätä tehosteita ja uhkasakkoja ja antaa kehotuksia.
Esimerkiksi jo erääntyneitä palkkasaatavia työsuojeluviranomainen ei voi määrätä työnantajaa maksamaan. Työsuojelun rooli on ”korjaava” eli se voi vaikuttaa yrityksen tulevaan toimintaan, muttei jo tehtyihin rikkeisiin.
– Voimme velvoittaa yrityksen sakon uhalla jatkossa maksamaan palkkaa työehtosopimuksen mukaisesti. Vanhat palkkasaatavat on haettava tuomioistuimesta, Eriksson sanoo.
Teoriassa työsuojeluviranomainen voisi myös keskeyttää yrityksen toiminnan väliaikaisella käyttökiellolla.
Erikssonin mukaan se on todella järeä toimenpide, ja perusteet siihen ovat työturvallisuuteen liittyviä.
– Se voisi tulla kyseeseen, jos esimerkiksi jokin laite on hengelle vaarallinen. Pelkät maksamattomat palkat eivät siihen riitä, Eriksson sanoo.