Tästä Suomi-kiekon ennen­näkemättömässä riidassa on kyse – Jääkiekko­liitolle syytöksiä Oscar Hemmingin, 17, kiusaamisesta

Pelaaja­yhdistyksen toiminnan­johtaja Risto Kauppinen kertoo, miksi pitää Kiekko-Espoon ja Jääkiekkoliiton toimintaa täysin vääränä Oscar Hemmingin tapauksessa.

Oscar Hemming Boston Collegen ottelussa UConn Huskiesia vastaan 20.3.2026.
Oscar Hemming Boston Collegen ottelussa UConn Huskiesia vastaan 20.3.2026. Kuva: Richard T Gagnon / Getty Images

Suomen jääkiekossa pyörii lihava ja pitkäkestoinen riita, jonka pelinappula on huippulupaava hyökkääjä, 17-vuotias Oscar Hemming.

Kiista sai alkunsa viime kesänä. Riidan eri käänteistä uutisoineen Sanoman mukaan Hemmingillä oli liigasopimus Kiekko-Espoon kanssa, mutta Hemmingin äiti purki sopimuksen nuorista työntekijöistä annetun lain perusteella.

Hemmingin vanhemmat perustelivat purkua, että se on tarpeellista pelaajan kasvatuksen ja kehityksen kannalta, mutta Kiekko-Espoo kiisti sopimuksen purkamisen.

Hemming olisi halunnut siirtyä Pohjois-Amerikan junioriliigaan, josta voi siirtyä yliopistosarjaan NCAA:han. Suomen liigassa Hemming katsottaisiin ammattilaiseksi eikä hän enää voisi siirtyä NCAA:han.

Kiekko-Espoo ei ole suostunut hyväksymään pelaajan kansainvälisiä seurasiirtoja. Asian oikeuskäsittely on edelleen kesken.

Aiemmin Hemming haki käräjäoikeudesta turvaamistoimea, joka olisi pakottanut Kiekko-Espoon hyväksymään seurasiirron, vaikka varsinaisen riidan oikeuskäsittely jatkuu. Oikeus ei hyväksynyt turvaamistoimea.

Sanoman mukaan Kiekko-Espoo on hylännyt Hemmingien tekemät sovintoehdotukset. Syksyllä Hemming harjoitteli OHL:ssä pelaavan, Jussi Ahokkaan luotsaaman Kitchener Rangersin kanssa, mutta pelaajasiirtoa ei siis saatu maaliin.

Oscar Hemming Boston Collegen ottelussa helmikuussa 2026.
Loppuvuodesta 2025 Oscar Hemming sai stipendin ja pelaa nyt Boston Collegessa NCAA:ssa. Pelaaminen on mahdollista ilman Kiekko-Espoon suostumustakin, koska NCAA ei kuulu Kansainväisen jääkiekkoliiton sarjoihin. Kuva: Getty Images
Henri Sneck. Kiekko Espoon toimitusjohtaja.
Kiekko-Espoo on ollut tapauksesta vaitonainen. Toimitusjohtaja Henri Sneck sanoi syksyllä Sanomalle, että Kiekko-Espoolla on painavat perusteet olla hyväksymättä siirtoa. Kuva: Antti Lähteenmäki / Yle

Ulos maajoukkueesta

Sunnuntaina 12. huhtikuuta Jääkiekkoliitto julkaisi Pikkuleijonien MM-leiriryhmän. U18-maajoukkueen MM-kisat alkavat 22. huhtikuuta. Oscar Hemming ei ole mukana joukkueessa.

Jääkiekkoliiton valmennuksen ja huippu-urheilun johtaja Olli Salo vahvisti aiemmin Sanomalle, että Hemming ei ole mukana, koska kiista Kiekko-Espoon kanssa on ratkaisematta.

Yle Urheilun kommenttipyyntöön Salo vastasi lyhyesti viestillä:

– Se, mitä olen kommentoinut aikaisemmin medialle, pitää, eli Hemmingin ja Espoon kiistan vuoksi liitto koki viisaammaksi olla tässä hetkessä valitsematta pelaajaa. Mihinkään muuhun meillä ei ole kommentoitavaa.

Suomen Jääkiekkoilijat ry eli Pelaajayhdistys julkaisi keskiviikkona aiheesta kipakan kannanottonsa, jossa se syytti Jääkiekkoliittoa kiusanteosta.

Pelaajayhdistys korostaa, että Hemmingin sivuuttamista joukkueesta ei tehty urheilullisin perustein, eikä päätöstä tehnyt joukkueen valmennus, vaan ”epämääräiseksi jääneet henkilöt Jääkiekkoliitossa”.

Pelaajayhdistyksen mukaan Hemmingin sivuuttamista U18-joukkueesta ei tehty urheilullisin perustein, vaan perusteltiin ”epäselvällä tilanteella” Kiekko-Espoon kanssa.

Pelaajayhdistyksen mukaan perustelut ja päätöksentekotapa ovat ennenkuulumattomia ja täysin ristiriidassa Jääkiekkoliiton vakiintuneen linjan sekä arvojen kanssa.

Pelaajayhdistyksen toiminnanjohtaja Risto Kauppinen sanoo Ylelle, että Hemmingin valitsematta jättäminen loukkasi pelaajan oikeusturvaa.

– Sitä ei kunnioitettu lainkaan, vaan päinvastoin omien intressiensä puolustamisesta saa vastaansa sitten tällaista syrjivää ja epäasiallista kohtelua.

Toiminnanjohtaja Risto Kauppinen Suomen Jääkiekkoilijat ry:n eli Pelaajayhdistyksen tiedotustilaisuudessa Helsingissä 11. maaliskuuta 2024.
Pelaajayhdistys pitää päätöstä myös epäloogisena, koska riitatilanne oli päällä jo elokuussa, kun Oscar Hemming pelasi U18-maajoukkueessa. Kuvassa toiminnanjohtaja Risto Kauppinen. Kuva: Vesa Moilanen / Lehtikuva

Pelaajayhdistyksen kanta oikeustaisteluun

Hemmingin ja Kiekko-Espoon riitaa ja oikeustaistelua pidetään julkisuudessa todella merkittävänä ennakkotapauksena.

Jos alaikäisen sopimuksen voi purkaa yksipuolisesti, sen on pohdittu tuhoavan nykyisen käytännön, jossa esimerkiksi NHL-kasvattajakorvaukset ovat eurooppalaisseuroille valtavan tärkeitä.

Kun Jääkiekkoliitto jätti Hemmingin valitsematta, voidaan ajatella, että se halusi ottaa nykyjärjestelmää puolustavan kannan.

Risto Kauppinen haluaa korostaa, että julkisuudessa on liikkunut paljon väärää tietoa.

– Julkisuudessa on useaan kertaan ollut väite, että vireillä olevassa oikeudenkäynnissä olisi kysymys siitä, onko Hemmingin sopimus Kiekko-Espoon kanssa voimassa tai onko sopimus purettu laillisesti.

– Siitä ei ole kysymys, vaan siitä, oliko Kiekko-Espoolla oikeus estää seurasiirto vai olisiko sen tullut antaa hyväksyntä seurasiirrolle viime syksynä sen jälkeen, kun Hemmingin työsopimus oli selkeästi purettu.

Kiekko-Espoon logo pelipaidassa.
Kiekko-Espoo ei ole vienyt tapausta oikeuteen, vaan Oscar Hemmingin taustajoukot, koska Kiekko-Espoo ei suostunut pelaajan kansainvälisiin seurasiirtoihin. Kuva: Heikki Saukkomaa / Lehtikuva

Pelaajayhdistys katsoo, että Kiekko-Espoolla ei ole ollut minkäänlaista oikeutta estää Hemmingin seurasiirtoa.

Pelaajayhdistyksen mielestä Kiekko-Espoon omakaan toiminta ei ole tukenut seuran väitettä sopimuksen voimassaolosta. Pelaajayhdistyksen mukaan Kiekko-Espoo ei esimerkiksi ole riitauttanut sopimuksen purkua oikeudessa tai vaatinut häntä palaamaan työpaikalleen.

EU:n päätös jyrähdyksen taustalla

Pelaajayhdistys ei ole huolissaan, että nykyjärjestelmä NHL-kasvattajakorvauksineen tuhoutuisi.

Se ei kuitenkaan ole Pelaajayhdistyksen tuoreen kannanoton syy. Myös Hemmingin ikä, eli alaikäisyys, on sivuseikka.

Pelaajayhdistys viittaa vuonna 2024 Euroopan unionin tuomioistuimen (EUT) niin sanottuun Diarra-päätökseen. Taustalla oli ranskalaisen jalkapalloilijan Lassana Diarran ja Fifan kiista.

Lassana Diarra PSG:n paidassa 2018.
Lassana Diarra jätti vuonna 2014 Moskovan Lokomotivin kesken sopimuskautensa. Sen jälkeen hänellä oli sopimus belgialaisseuraan, mutta hän ei voinut pelata, koska ei saanut kansainvälistä siirtotodistusta. Lisäksi Fifa määräsi Diarran maksamaan vahingonkorvauksia. Kuva: NurPhoto / Getty Images

EUT linjasi, että Fifan säännöt rajoittivat pelaajien mahdollisuuksia hakea uutta työpaikkaa ja estivät EU:n vapaata liikkuvuutta sekä seurojen välistä kilpailua.

Diarra-päätöstä on pidetty jatkumona urheilua vuonna 1995 mullistaneelle Bosman-päätökselle. Diarra-ratkaisussa EUT käytännössä ulotti Bosman-päätöksen tilanteisiin, joissa pelaaja purkaa sopimuksensa.

EUT linjasi, että urheilujärjestöt eivät voi säädöksillään syrjäyttää EU:n ja jäsenvaltioiden perusoikeuksia.

– Diarra-ratkaisun jälkeen ja ihan lainsäädännön mukaisesti kaikilla pelaajilla tulee olla oikeus siirtyä sopimuksettomina pelaajina toiseen seuraan ja jatkaa työtään ilman mitään perusteettomia esteitä. Myös silloin, vaikka olisi joku riitatilanne käynnissä ja oikeudenkäynnit kesken, Risto Kauppinen tiivistää.

Hemmingin tapauksessa sopimus haluttiin purkaa alaikäisiä työntekijöitä koskevan lain perusteella, mutta Kauppinen korostaa, että Diarra-päätös koskettaa kaikkia pelaajia iästä riippumatta.

– Vaikka olisi riita päällä, Diarra-päätöksen sekä EU:n lainsäädännön takia tilanne nyt vain on sellainen, että työntekoa täytyy saada jatkaa uudessa seurassa.

– Urheilujärjestöjen järjestelmä ei ole tämän päätöksen mukainen. Me olemme sitä mieltä, että siirtokäytäntöjä tulisi tarkistella uudelleen ja löytää niihin vallitsevan lainsäädännön mukaiset ratkaisut.