ABU DHABI / DUBAI Kun Dubaissa asuva Kimmo Kytösaari käy pelaamassa padelia, Iranin ilmahyökkäys on toisinaan johtanut aikalisään.
– Jos tulee ilmahälytys, kentältä pitää mennä sisätiloihin vähäksi aikaa. Se kestää muutaman minuutin ja kun se on ohi, jatketaan peliä, Kytösaari kertoo.
Kytösaari toimii Broadfolio-yhtiön toimitusjohtajana. Hänen työnään on neuvoa suomalaisyrityksiä Lähi-idän markkinoilla.
Alueella 30 vuotta asuneena Kytösaari on nähnyt läheltä jo muitakin kriisejä, eikä hän ole moksiskaan Yhdysvaltain ja Israelin sodasta Irania vastaan.
– Moni on kysynyt, pelottaako. Ei pelota yhtään, koska tiedän, kuinka turvallista täällä on. Totta kai seuraamme ohjeita, miten pitää toimia, Kytösaari sanoo.
Kahden seinän sääntöä noudatettiin aluksi
Yksi viranomaisten ohjeista on nukkua kahden seinän takana – ikkunallisen ulkoseinän ja yhden sisäseinän.
– Käytimme sitä kahden seinän taktiikkaa. Täällä ei ole niin sanottuja pommisuojia paljon, mutta talot on rakennettu todella vahvasti, Kytösaari sanoo.
– Suurin pelko on se, että jos lähellä räjähtää, paineaalto rikkoo ikkunat. Sitä varten ohjeistetaan, että ei saa olla ikkunoiden lähellä.
Kahden seinän taktiikka on useimmissa taloissa hankala. Ja kun mitään ei tapahdu, se jää nopeasti pois käytöstä. Niin myös Kytösaaren kotona.
Eikä se enää tunnu tärkeältä, koska nyt on voimassa 8. huhtikuuta alkanut tulitauko.
Iranin ilmahyökkäykset eivät lopeta suomalaisten jääkiekkoa
Matkailusta elantonsa saavien asema Dubaissa on vaikeutunut, sillä turistit ovat kaikonneet.
Kytösaaren mielestä Suomessa ei ymmärretä, kuinka normaalisti Dubaissa muuten eletään. Etätyö Dubaissa on yhä yleistä, mutta koulut saavat palata lähiopetukseen tänään maanantaina.
– Käymme syömässä ravintoloissa ja teemme kaikkea. Tänä aamuna pelasimme lätkää. Meillä on kaksi kertaa viikossa aamujäät, Kytösaari kertoo haastattelussa juuri ennen tulitauon alkamista.
Videolla Kytösaari kertoo, miten hän on joutunut rauhoittelemaan uutisten säikäyttämiä sukulaisiaan Suomessa:
Muutenkaan Suomessa ei Kytösaaren mielestä ymmärretä Arabiemiraattien elämänmenoa.
– Kaikki tykkäävät tänne tulla ja olla. Mutta onko se suomalainen perikateus, mikä aiheuttaa sen, että kun täältä joutuu lähtemään takaisin Suomeen, sen jälkeen tätä paikkaa vihataan, hän sanoo.
Ristiriitaisia tunteita ulkomailla herättää muun muassa se, että vaikka Arabiemiraatit on taloudellinen menestystarina, se on tiukka luokkayhteiskunta. Melkein 90 prosenttia asukkaista on ulkomaalaisia vierastyöläisiä, joiden on lähes mahdoton saada maan kansalaisuutta.
Arabiemiraatit on sananvapauden suhteen maailman huonoimpia maita. Toisinajattelu on kielletty ja virallisesta totuudesta poikkeavien ”huhujen” levittäminen esimerkiksi sosiaalisessa mediassa voi viedä vankilaan.
Arabiemiraatteihin keskittynyt ihmisoikeusaktivisti Radha Stirling arvioi sähköpostitse Ylelle, että Iranin ilmaiskujen aikana Arabiemiraateissa on pidätetty satoja ihmisiä. Hänen mukaansa maassa vallitsee pelon ilmapiiri, koska hyvinkin mitätön teko voi viedä vapauden.
Kytösaaren mielestä Arabiemiraattien ankaruutta on kuitenkin liioiteltu Suomessa.
Auto tankattuna ja valmiina pakomatkalle
Sodan jatko on vielä epäselvä, koska erityisesti Yhdysvaltain puheet Iranin suhteen muuttuvat jatkuvasti. Kytösaari on varautunut myös takaiskuihin.
– Jo Suomessa minut on opetettu siihen, että pitää olla käteistä rahaa, vettä ja kuivamuonaa tietyksi ajaksi. Autossa pidetään tankki täynnä, jos tarvitsisi lähteä, Kytösaari sanoo.
Oma auto oli Iranin ilmahyökkäyksen alkaessa mielessä myös Tuula Yrjölällä, joka asuu Arabiemiraattien pääkaupungissa Abu Dhabissa.
Yrjölä kertoo videolla suojautumisestaan sodan ensimmäisenä päivänä 28. helmikuuta:
Yrjölä työskentelee Suomen Arabiemiraattien-suurlähettiläänä. Hänen virka-asuntonsa sijaitsee lasiseinäisen pilvenpiirtäjän 43. kerroksessa. Se tuntui aluksi vaaralliselta, mutta tulitauon alkaessa Yrjölä oli jo palannut kotiinsa.
– Tarkoitus ei ole nukkua ihan ikkunan vieressä, mutta ellei tilanne mene huonompaan päin, ehkä täällä voi olla, Yrjölä sanoo.
Yrjölän kolme kissaa olivat mukana evakkomatkalla, mutta ne ovat nyt piiloutuneet vieraan takia asunnon sopukoihin.
Jos tulitauko murenee, ensimmäinen suojapaikka on rappukäytävän hissiaula – sen ympärillä riittää seiniä ennen ulkoseinää.
Suomessa asuvia sukulaisiaan Yrjölän ei ole tarvinnut rauhoitella.
– He pitävät minua sen verran hulluna, että eivät ihmettele ollenkaan, että olen täällä. Olen ollut elämässäni kaikenlaisissa tilanteissa ja maissa, ja selvinnyt hengissä, joten eiköhän tästäkin selvitä.
Ennen haastattelua Yrjölä oli käynyt Suomessa ja kertoo videolla kotimaisesta kotivarastaan:
Sodan alussa Yrjölää työllistivät ulkoministeriön kotiutuslennon järjestäminen ja suomalaisten tilanteen kartoittaminen.
Normaalisti Arabiemiraateissa asuu enemmän tai vähemmän pysyvästi noin 2 000 suomalaista, mutta tarkkaa määrää Suomen viranomaiset eivät tiedä.
Arabiemiraatit sen sijaan valvoo maassa asuvia tarkasti. Yrjölän tiedossa ei ole, että maassa joukoittain pidätettyjen ulkomaan kansalaisten joukossa olisi suomalaisia. Hän kuitenkin ymmärtää, että Iranin hyökkäys on johtanut valvonnan kiristymiseen.
– Täällä on eri arvot kuin meillä. Se on ihan selvää.
Arabiemiraattien tulevaisuus jakaa mielipiteitä
Iranin iskujen jälkeen maailmalla on kyseenalaistettu Arabiemiraattien asema suojaisena talouskasvun saarekkeena levottomalla seudulla. Kiinteistökauppojen määrä on romahtanut.
Maahan jääneet suomalaiset ovat optimistisia.
Yritysjohtaja Kimmo Kytösaari uskoo, että Arabiemiraatit vielä nousee, vaikka se kestäisi muutaman vuoden.
– Täällä ei jäädä miettimään ja vatuloimaan, että miten pitäisi tehdä, vaan täällä halutaan tehdä. Olen ihan satavarma, että tämä tulee olemaan vahvempi ja suurempi, Kytösaari sanoo.
Suurlähettiläs Tuula Yrjölä on samoilla linjoilla.
– Tiedossani ei ole yhtäkään suomalaisyritystä, joka olisi täältä poistumassa. Kaikki me näemme, että tämä maa pystyy aika nopeasti pongahtamaan.
Lähi-itään jäävät joutuvat kuitenkin sopeutumaan siihen, että elämä Persianlahden auringon alla on hyvin ennustamatonta.
– Arabiemiraattien haavoittuvuus on aina ollut tiedossa. Tämä on pieni maa erittäin epävakaalla seudulla, Yrjölä sanoo.