Moottoritiet urautuvat entistä nopeammin. Ilmiö huomataan erityisesti keväisin.
Väyläviraston teiden kunnossapidon asiantuntijan Katri Eskolan mukaan syitä teiden aiempaa nopeampaan urautumiseen on useita.
– Nastarenkaiden takia urautuminen on kaikkien vilkasliikenteisten teiden ongelma Suomessa.
Myös ilmastonmuutos vaikuttaa urautumisnopeuteen. Asfaltti kuluu nopeammin lauhan ja vesisateisen talven aikana.
– Märkä asfaltti kuluu kuivaa asfalttia enemmän nastarenkaiden vaikutuksesta. Nastarenkaita käyttävät autot ovat myös raskaampia kuin ennen ja ajoneuvon massa vaikuttaa kulumiseen, Eskola kertoo.
Myös ajonopeudella on merkitystä urien synnyssä. Kun kesänopeusrajoitukset otetaan käyttöön ja nastarenkailla ajetaan edelleen, kuluminen kiihtyy.
Tiestön korjauksiin on jatkossa vähemmän rahaa
Teiden korjauksiin ja tiemerkintöihin käytetään tänä vuonna yhteensä 279 miljoonaa euroa. Päällystystöihin on saatu vielä tänä vuonna 100 miljoonaa euroa hallituksen myöntämää määräaikaisen korjausvelkaohjelman lisärahoitusta.
Katri Eskola on tyytyväinen hallituksen myöntämiin korjausvelkarahoihin vielä kuluvan vuoden osalta, mutta ensi vuosi mietityttää.
– Nyt näyttää siltä, että ensi vuonna tällaista rahoitusta ei ole. Rahoitus tippuu noin 170 miljoonan euron tietämille. Se on merkittävä vähennys tämän hetkiseen tilanteeseen.
Nyt teiden kunnossapidon kustannuksia kasvattaa myös öljyn hinnan nousu. Asfaltin sidosaineen bitumin hinta seuraa öljyn hintaa.
Uria paikataan muutaman vuoden välein
Pohjois-Suomen elinvoimakeskuksen tienpidon asiantuntija Ari Junkkarin mukaan tiestön kulumista mitataan vuosittain. Keskimäärin tiet urautuvat liikennemäärästä riippuen 0,5 – 2 millimetriä vuodessa.
– Vilkkailla teillä, kuten Pohjantiellä Oulussa, on osuuksia, jotka urautuvat jopa 4 – 5 millimetriä vuodessa.
Liikennemäärä on Oulun halkaisevalla Nelostiellä paikoin jopa 50 000 autoa vuorokaudessa.
Korjaaminen alkaa, kun tien pintaan muodostuu 18 millimetriä syvä ura.
– Vilkkaimpien tiejaksojen urat täytyy paikata tai tiet päällystää uudelleen kolmen–viiden vuoden välein, Junkkari kertoo.
Väyläviraston ja elinvoimakeskusten vuosittaisesta tienpidon budjetista 30 – 50 prosenttia menee vilkkaasti liikennöityjen teiden urien paikkaamiseen.
Liikenneturva: älä aja urissa
Autoilija voi omalla ajotavallaan estää nopeaa urautumista.
Liikenneturvan yhteyspäällikkö Eero Kalmakoski neuvoo ajamaan urien vieressä, mikäli mahdollista. Sateella urat voivat aiheuttaa turvallisuusriskin.
Liiallinen nopeus ja huonot renkaat aiheuttavat vesiliirron vaaran, vaikka urat olisivat matalat ja sade vähäistä.
Uusissa autoissa on varusteena kaistavahti, joka keskittää autoa pysymään kaistalla.
Kaistavahdin voi kytkeä pois, sillä yleensä ajokaistoilla on tilaa ajaa urien vieressä. Tietkin kuluisivat tällöin tasaisemmin.