KAIRO Epävarmuus Persianlahdella ja Hormuzinsalmella jatkuu. Sota Lähi-idässä on nostanut polttoaineiden ja lannoitteiden hintaa, koska konflikti sotkee niiden tuotantoa ja kuljetuksia maailmanmarkkinoille. Se taas säteilee ruuan hintaan.
Hintojen nousu iskee kehittyviin maihin Afrikassa ja Aasiassa kipeämmin kuin rikkaisiin maihin.
Kriisi kurittaa esimerkiksi Egyptiä, jossa tasavallan presidentti Alexander Stubb aloittaa tänään tiistaina virallisen vierailun. Ennen Egyptiä Stubb vieraili Jordaniassa.
Egyptissä vierailun asialistalla ovat tilanteet Iranissa, Hormuzinsalmella ja Lähi-idässä. Liki 120 miljoonan asukkaan Egyptiä pidetään yleisesti tärkeänä maana alueen vakaudelle, ja se ponnistelee nytkin rauhan eteen.
Suomen presidentti on viimeksi käynyt Egyptissä vuonna 2009.
Sota Iranissa ei kosketa Egyptiä suoraan, mutta se iskee maan kehnossa jamassa olevaan talouteen. Egyptin pääministeri kertoi maaliskuun lopulla, että maan polttoainelasku oli yli kaksinkertaistunut tammikuusta maaliskuuhun.
Egypti myös pelkää turistikatoa. Lisäksi kriisi horjuttaa vakautta Suezin kanavalla, mistä Egypti saa tuloja.
Kansainvälinen valuuttarahasto ennakoi Egyptin talouskasvun heikentyvän tänä vuonna. Presidentti Stubbilla on mukanaan suomalaisten yritysten edustajia esimerkiksi metsäteollisuudesta. Suomi myy Egyptiin tuhdisti sahatavaraa.
Stubb tapaa vierailullaan presidentti Abdel Fattah al-Sisin, jonka otteet ovat muuttuneet yhä autoritaarisemmiksi. Näin toteaa yhdysvaltalainen Freedom House -järjestö, joka seuraa poliittisen vapauden tilaa eri puolilla maailmaa.
Ravintolat kiinni energian takia
Maaliskuun lopussa Egypti ilmoitti suurista energiansäästötalkoista. Hallitus määräsi ravintolat ja kaupat sulkemaan ovensa iltayhdeksältä.
Sittemmin hallinto on löysentänyt rajoituksia selvästi.
Vaikka ravintolat menisivät kiinni aikaisin, presidentti Stubb saa varmasti ruokaa iltamyöhälläkin. Tavalliset matkailijatkin saavat, sillä heille suunnatut palvelut saavat olla auki pidempään.
Egypti ilmoitti säästävänsä energiaa myös leikkaamalla hallinnon ajoneuvoille menevän polttoaineen määrää liki kolmanneksella ja katuvalojen energiankäyttöä 50 prosentilla. Kynnelle kykenevien pitää olla tavallista enemmän etätöissä.
Alla oleva kuva näyttää, kuinka raakaöljyn hinta on kehittynyt.
Köyhillä mailla pienemmät varastot
Lähi-idän kriisi kolhii useita kehittyviä ja köyhiä maita, jotka ovat riippuvaisia polttoaineiden tuonnista ja joiden varastot ovat pienet.
– Esimerkiksi Tansanialla on polttoainevarastoja noin 30 päiväksi, kuvaa analyytikko Jervin Naidoo konsulttiyhtiö Oxford Economicsista.
EU-mailla pitää olla raakaöljyvarastoja 90 päivän tuontia tai 61 päivän kulutusta vastaava määrä.
Tansanian presidentti Samia Suluhu Hassan määräsikin huhtikuun alkupuolella hallinnon vähentämään autoilua ja suosimaan kimppakyytejä ja linja-autoja.
Keniassa osa huoltoasemista on myynyt välillä ”ei-oota”.
Kenialaiset kertovat kokemuksistaan huhtikuun 8. päivä kuvatulla videolla:
IMF leikkasi ennustettaan Lähi-idän ja Pohjois-Afrikan kasvusta
Kansainvälinen valuuttarahasto IMF arvioi huhtikuun puolivälissä julkaistussa talouskatsauksessaan, kuinka kriisi vaikuttaa eri maiden ja alueiden talouskasvuun. Kovimman kolauksen saa luonnollisesti Lähi-itä.
Alla oleva kuvaaja näyttää, millaista talouskasvua IMF ennakoi eri puolille maailmaa täksi vuodeksi. Arvio pohjaa oletukseen, että sota jää lyhyeksi. Punaiset pylväät näyttävät, kuinka paljon arvio on muuttunut tammikuusta.
IMF arvioi viime viikolla, että ainakin 12 maata hakee siltä laina-apua kriisistä selvitäkseen. Apua kaipaa ainakin moni Saharan eteläpuolinen maa Afrikassa.
Ruuan hinta nousi jo – lannoitepula voi nostaa hintoja lisää
Polttoaineiden kallistuminen on jo nostanut ruuan hintaa. Tämä käy ilmi YK:n elintarvike- ja maatalousjärjestö FAOn ruoan hintaa seuraavasta indeksistä, joka nousi helmikuusta maaliskuulle.
Lähi-idän konflikti on sotkenut myös lannoitemarkkinat, ja ruoka voi sen vuoksi kallistua yhä lisää.
Persianlahden maat ovat isoja lannoitteiden tuottajia, ja sota on hankaloittanut tuotantoa ja kuljetuksia. Lisäksi monet maat käyttävät alueelta tulevaa kaasua lannoitteiden tuotantoon. Tämä merkitsee hintojen nousua.
– Maatalous on todella isoa Intiassa ja Vietnamissa, ja ne ovat riippuvaisia Persianlahdelta tulevista lannoitteista, Oxford Economicsin analyytikko Naidoo sanoo.
Myös Thaimaa on riippuvainen lannoitetuonnista.
Intialaisviljelijä pohti lannoitetilannetta maaliskuun lopussa:
Intia ostaa ulkomailta esimerkiksi ureaa lannoitteeksi. Persianlahden osuus Intian urean tuonnista on 20–30 prosenttia, kertoo uutistoimisto Reuters.
Intialla on omaakin lannoitetuotantoa. Se kuitenkin ostaa Persianlahden maista noin puolet tuomastaan LNG:stä, jota se tarvitsee urean tuottamiseen kotimaassa. Sekin vaikeuttaa tilannetta.
Bangladeshissa neljä viidestä valtio-omisteisesta lannoitetehtaasta on ollut väliaikaisesti kiinni kaasupulan takia, kertoo Financial Times (FT).
Lannoitepula voi aiheuttaa myös levottomuuksia. Intiassa hallitus on tilanteesta huolissaan, arvioi maatalousekonomisti Ashok Gulati intialaisesta tutkimuslaitoksesta.
– Jos lannoitetarjontaa on vähän, maanviljelijät voivat osoittaa mieltään, Gulati arvioi Financial Timesille.
Ruuanlaittokin mutkistui
Intiassa kriisi vaikuttaa kodeissa myös siksi, että ruoka valmistetaan kaasulla. Maa tuo merkittävän osan kaasustaan Persianlahdelta.
Nestekaasu on kallistunut ja ihmisillä on ollut hankaluuksia saada sitä.
Intialainen katukauppias kertoo tilanteestaan alla olevalla videolla:
Istutuskausi lähestyy
Afrikassa Sudan, Tansania ja Somalia tuovat merkittävästi lannoitteita Persianlahdelta.
YK:n maatalousjärjestö FAO muistutti viime viikolla, että energian ja lannoitteiden tuonnista riippuvaiset maat ovat erityisen alttiita hintojen nousulle ja tarjonnan keskeytyksille.
Naidoo nostaa esimerkiksi 136 miljoonan asukkaan Etiopian.
– Etiopialla oli jo ennen kriisiä hankaluuksia lannoitteiden tuonnissa. Nyt tilanne vaikeutuu. Jos viljelijältä jää istutuskausi väliin, sato on menetetty, Naidoo kuvaa.
Jos konflikti ei ratkea nopeasti, tilanne vaikeutuu. Merkittävin kylvökausi alkaa kesäkuussa esimerkiksi Intiassa, Bangladeshissa ja Pakistanissa, ja ne ovat riippuvaisia Persianlahden lannoitteista, FT huomauttaa.
– Bangladesh on omavarainen riisin suhteen. Jos istutukset jäävät väliin, se joutuu tuomaan ruokaa. Samaan aikaan Intian kaltaiset viejämaat kärsivät myös, arvioi FAO:n pääekonomisti Maximo Torero FT:lle.
Korjattu 21.4. klo 13.54: Kyse on virallisesta vierailusta, ei valtiovierailusta, kuten jutun ingressissä virheellisesti luki.