Etelä-Pohjanmaan kunnat saivat viime vuoden tilinpäätöksensä pääosin plussalle. Moni kunta ylsi suunniteltua parempaan tulokseen.
Kahdeksastatoista eteläpohjalaiskunnasta tappiota teki vain viisi kuntaa. Isoimmat alijäämät syntyivät Ähtärissä, Kurikassa ja Alavudella.
Valtion kriisikuntamenettelyssä olevan Ähtärin 5 miljoonan alijäämää selittävät matkailuyhtiöiden konkurssiin liittyvät alaskirjaukset ja arvonalentumiset.
Yli miljoonan ylijäämäisiin tuloksiin puolestaan ylsivät Seinäjoki, Kauhava, Isokyrö ja Teuva. Myös Alajärvi, Evijärvi ja Kuortane tekivät kohtuullisen hyvän tuloksen.
Kuntatalouden viime vuodet ovat olleet hankalia ja siksi monen odotukset olivat jopa matalammalla kuin toteutuneet luvut.
Viime vuonna kuntatalouteen vaikuttivat suoraan muun muassa työllisyyspalvelujen uudistus ja yleinen epävarmuus.
Luvut koskevat emokuntia, eivät kuntakonserneja.
Teuvalle miljoonatulos
Joulukuussa Teuvan kunnanjohtajana aloittanut Rami Mattila selittää kunnan hyvää tulosta sillä, että myös investoinnit ovat edellisvuosina olleet vähissä.
Teuva on ollut kriisikuntamenettelyssä ja karsinut niinä vuosina menonsa minimiin.
Tarkka taloudenpito on jatkunut.
– Investoinnit ovat pieniä ja poistot pieniä. Se on yksi osaselitys. Myös valtionosuusjärjestelmä on ollut kohtuullisen lempeä meille toistaiseksi, sanoo Mattila.
Valtionosuusjärjestelmän uudistus luo moneen kuntaan epävarmuutta. Uudistus pistettiin jäihin viime syksynä.
– Uudistus on jossain vaiheessa tarpeen tehdä. Toivottavasti se kohtelee kuntia niin, ettei tule kenellekään hankaluuksia.
Kuntatalouden tilanne on Mattilan mukaan muutenkin tiukkeneva.
– Valtion paineet valuvat kuntiin. Myös sotekiinteistöjen vuokrasopimukset tulevat vaikuttamaan tulevan vuoden talouteen.
Kurikan yllättävät miinukset
Vahvan talouden kaupunkina tunnetun Kurikan 2,5 miljoonaan euroa alijäämäinen tulos on yllättävä, mutta kuitenkin odotettua parempi. Talousarvio oli peräti 7 miljoonaa euroa alijäämäinen.
Heikko tulos on monen tekijän summa.
Talousjohtaja Laura Ala-Renko listaa aeimpia vuosia pienemmät osinkotuotot, pienemmät valtionosuudet ja investoinneista syntyneet poistot.
– Myös valtionosuuksien muinaisjäänteet, eli miinusmerkkiset sote-erät ovat Kurikan kaupungille lähes 5 miljoonaa euroa, toteaa Ala-Renko.
Alijäämäinen tulos ei herätä Kurikassa kuitenkaan suurta huolta. Taseessa on edelleen 19 miljoonaa euroa kertynyttä ylijäämää.
– Ainoastaan yhden vuoden tuloksen tarkastelu ei anna juurikaan tietoa kaupungin kokonaistaloudellisesta tilanteesta. Olennaista on huomioida myös missä kunnossa on tase, eli varat ja velat, Ala-Renko muistuttaa.
Kaupungin talouden puskurina on vuosia toiminut hyvä osakesalkku. Viime vuonna osinkotuottoja tuli liki 10 miljoonaa.
– Osinkotulojen ansiosta kunnallisveroprosenttia ei ole tarvinnut nostaa, vaan olemme voineet tarjota laajan ja laadukkaan palveluverkon, sekä maksuttoman varhaiskasvatuksen.