Euroopan suurin sähkökattila­laitos on valmistumassa Helsinkiin – näin se toimii

Helen voi tuottaa sähkö­kattiloilla pian liki 10 prosenttia pakkashuippujen kaukolämmöstä – jos sähkön hinta on sopiva.

Yle oli seuraamassa laitoksen viimeisen kattilan haalaamista paikoilleen. Video: Petteri Juuti / Yle

Ensi talvena ennennäkemättömän suuri osa Helsingin kodeista voi lämmetä sähkökattiloiden avulla. Sörnäisiin on nousemassa Euroopan suurin sähkökattilalaitos.

Valmistuessaan laitos pystyy tuottamaan lämpöä melkein kymmenyksen siitä, mitä koko kaupunki paukkupakkasilla tarvitsee.

Yle oli paikalla seuraamassa, kun neljästä kattilasta viimeinen haalattiin paikalleen rekan kyydistä. Kun tämä ja muut rakenteilla oleva sähkökattilat valmistuvat vuoden loppuun mennessä, Helenillä sähkökattiloita jo 570 megawatin edestä.

Tilanne on päässyt yllättämään myös Helenin sähköstä ja lämmöstä vastaavan johtajan Timo Aaltosen. Hänellä on takanaan jo pitkä ura.

– Aikoinaan, kun sähkö oli Suomessakin kalliimpaa, varmaan kukaan ei olisi uskonut, että lämpöä tehdään sähköllä tässä mittakaavassa, Aaltonen sanoo.

Muutoksen tavoitteena on ollut erityisesti päästöjen vähentäminen. Muutoksen ansiosta Helen sietää kuitenkin paremmin myös Venäjän hyökkäyssodan ja Iranin sodan kaltaisia tapahtumia.

– Monipuolisen kaukolämpöjärjestelmän ansiosta olemme voineet muokata lämmöntuotantoamme todella nopeasti. Jos meillä olisi pelkästään kaasuun perustuvaa lämmitystä kuten Keski-Euroopassa, haasteet olisivat ihan eri mittaluokkaa.

Helenin Vuosaaren voimalaitos.
Fossiilisia polttoaineita tarvitaan yhä Helsingissäkin. Helenin suurin voimalaitos tekee maakaasulla sähköä ja lämpöä Vuosaaressa. Kuva: Matti Myller / Yle

Halpaa sähköä, vaikka spot-hinta on korkealla

Helsingissä tapahtuneen muutoksen taustalla on politiikkaa: fossiilisten polttoaineiden käytöstä on tehty kalliimpaa päästökaupalla ja tuulivoiman rakentaminen käynnistettiin tukien avulla.

Myös tuulivoimaloiden tekniikka on kehittynyt, ja nyt tuuli puhaltaa sähkön hintoja alaspäin – ainakin kun olosuhteet ovat otolliset.

Sähkön korkeita hintoja kauhisteltiin viimeksi vuoden alussa – juuri samaan aikaan, kun pakkaset paukkuivat kovimmillaan. Silti Helen sai välillä halpaa sähköä kattiloihin.

– Oli äärimmäisen mielenkiintoista nähdä, millä tavalla markkinat toimivat siinä tilanteessa, Aaltonen sanoo.

Tavallisten kansalaisten pörssisähkösopimukset on kiinnitetty niin sanottuihin spot-hintoihin, jotka lyödään lukkoon edellisenä päivänä jokaiselle vartille. Siksi suuri yleisö ja media seuraavat ensisijaisesti niitä.

Sähköstä käydään kuitenkin kauppaa myös kunkin päivän aikana, jotta sähköä on joka hetki kulutusta vastaava määrä. Jos tuuli onkin voimakkaampaa kuin edellisenä päivänä ennustettiin, päivän sisäisiltä markkinoilta voi saada halpaa sähköä – ja päinvastoin.

– Vaikka emme olleet ostaneet spot-markkinoilta sähköä, päivän sisäisiltä markkinoilta kannatti ostaa sähköä ja korvata esimerkiksi fossiilisia polttoaineita, Aaltonen sanoo.

Havainnekuvassa osin punatiilinen ja viherkattoinen kuution muotoinen sähkökattilarakennus ja sen vieressä kaksikertaa korkeammat lieriönmuotoiset lämpövarastot.
Hanasaareen rakennetaan myös kaksi korkeaa lämpövarastoa, joiden ansiosta Helen voi väistää lyhytaikaisia hinta- ja kulutuspiikkejä. Kuva: ONE Architects

Edullinen sähkökattila tarvitsee kalliin sähkölinjan

Aaltosen mukaan sähkökattiloiden rakentaminen on verrattain edullista, jos sitä vertaa vaikkapa hiljattain valmistuneeseen Vuosaaren biolämpölaitokseen.

Laskusta tosin puuttuu yksi osa, jonka maksajiksi päätyvät kaikki suomalaiset.

Sähkökattilalaitos on yksi syy sille, että Helsinkiin vedetään uutta sähkökaapelia liki 200 miljoonan euron arvosta. Fingridin osuus kuitataan kaikkien suomalaisten sähköpalvelumaksuilla ja Helenin osuus kaikkien helsinkiläisten sähkönkäyttäjien pussista.

Ladataan lomaketta...