Näin KalPassa perustellaan vetäytymis­päätöstä – Aurora­liigan johtaja yllättyi: ”En pidä kauhean vastuullisena toimintatapana”

KalPassa naisten liigajoukkueen eriyttäminen omaksi jaostokseen koettiin sen verran hankalaksi, että lisenssihakemusta Auroraliigaan ei jätetty.

Kalpan Auroraliiga-paita.
Juniori-KalPa ry ei aio jättää lisenssihakemusta ensi kauden Auroraliigaan. Kuva: Lehtikuva

Kuopion KalPa tiedotti keskiviikkona, että se jättää hakematta jääkiekon Auroraliigan lisenssiä ensi kaudelle. Naisten joukkue on toiminut juniori-KalPa ry:n alla, jonka toiminnanjohtaja Antti Reinikainen kertoo, miksei KalPa hakenut lisenssiä.

– Nyt on toimittava joko yhteisen osakeyhtiön alla tai omana erillisenä yhteisönä eriytettynä junioriseurasta. Sitä puntaroitiin, olisiko ollut mahdollisuutta hakea erinäisiä poikkeuksia tai lisäaikoja siirtymisen osalta. Päätös kuitenkin oli, että emme lähde lisenssiä hakemaan, Reinikainen sanoo.

Taustalla ovat Auroraliigan viimevuotiset lisenssiehtojen muutokset. Niissä yksi keskeinen ehto on, että seuran on toimittava osana edustusseuran osakeyhtiötä tai muuna erillisenä toimijana erillään junioriseurasta.

Eriyttäminen juniori-KalPasta erilliseksi koettiin tässä vaiheessa ongelmalliseksi. Sen lisäksi KalPa kertoi tiedotteessaan syiksi, että ”joukkueen taustojen ja riittävän taloudellisen pohjan rakentaminen sekä sitä kautta kilpailukykyisen joukkueen kokoaminen Auroraliigan vaatimalla tasolla ei ole tällä hetkellä mahdollista”.

– Toiminnan kehittäminen vaatii vahvan taustaryhmän. Se oli täällä myös kiven alla, Reinikainen toteaa.

Reinikainen myöntää, että myös budjettia olisi tarvittu ensi kaudelle lisää, jos joukkue olisi halunnut jatkaa korkeimmalla sarjatasolla.

– Meillä olisi ensi kaudelle ollut näkymä, että kustannustaso tulee jonkin verran ylöspäin.

KalPan päätös tuli yllätyksenä Auroraliigalle

Auroraliigan johtajalle Henni Laaksoselle KalPan päätös tuli yllätyksenä. Hän ymmärtää KalPan päätöksen olla hakematta liigalisenssiä.

– Jos asiat eivät ole sillä tolalla, mitä pääsarjakiekkoilu edellyttää, on silloin tavallaan pelin henki, ettei tekeminen ole liigatasoista, Laaksonen sanoo.

– Arvostan kuitenkin sitä, että siellä on vahva lupaus siitä, että toimintaan tullaan panostamaan jatkossa ja että pyrkimykset palata Auroraliigaan pelillisten ansioiden kautta löytyvät.

Viime vuonna uusia lisenssiehtoja ja niiden nopeaa toimeenpanoaikataulua kritisoitiin. HIFK uhkasi jo jäädä Auroraliigasta pois, mutta sopu saatiin lopulta aikaan. HIFK:n päävalmentaja Saara Kivenmäki kertoo Yle Urheilulle, että tänä vuonna seura on tekemässä lisenssihakemuksen, eikä asiasta ole ollut viimevuotisen kaltaista keskustelua.

KalPan ja HIFK:n pelaajia Auroraliigan ottelussa.
Kuva Auroraliigan HIFK–KalPa-ottelusta tältä kaudelta. Kuva: Heikki Saukkomaa / Lehtikuva

HPK:n joukkueenjohtaja Jorma Hassinen tietää, että talous on Auroraliigan seuroissa tiukalla, mutta KalPan päätös otettiin murheellisena vastaan.

– Sitä on täällä hämmästelty. Se kuvastaa sitä tuskaa, mitä liigajoukkueissa koetaan. Uudistaminen on haastavaa, mutta olen silti lisenssijärjestelmän kannalla, Hassinen sanoo.

Auroraliigan pomon Laaksosen mukaan KalPan kaltaisia suunnitelmia ei ole kuulunut muilta seuroilta.

– Esimerkiksi Pelicans on tehnyt eriyttämisen jo ennen sarjanousuaan, Laaksonen kertoo.

– Jotta meillä on mahdollisuus päästä naistenkin puolella jonakin päivänä ammattimaisen toiminnan piiriin, niin totta kai se täytyy olla eri organisaatiosta käsin johdettua kuin missä juniorikiekko lepää.

Tarkoitus on viime kädessä kehittää Auroraliigan joukkueiden taloutta.

– Pidän aika epäeettisenä, että se tehtäisiin sieltä junioriorganisaatiosta käsin. Tämä on Auroraliigassa vallitseva mielipide.

Auroraliigan johtaja Henni Laaksonen mestaruuspytyn kanssa.
Henni Laaksonen Auroraliigan voittopokaalin kanssa. Kuva: Tomi Hänninen/Chilipictures

Laaksonen pohtii, onko Kuopiossa yritetty tosissaan kehittää toimintaa lisenssiehtojen mukaiseksi.

– Tässä on aika iso ristiriita siinä, että onko toimenpiteitä lähdetty tekemään riittävän ajoissa. Ja onko aidosti kartoitettu, että löytyykö toiminnalle vetäjiä sieltä seudulta.

Laaksonen myös muistuttaa, ettei vielä ole täysin varmaa, etteikö Kuopiossa pelattaisi naisten pääsarjakiekkoa. KalPalla olisi vielä mahdollisuus pelata Auroraliigassa myös ensi syksynä, mikäli naisten joukkue perustaisi oman ry:n ja lähtisi rakentamaan pääsarjakiekkoa sitä kautta.

Jos KalPa kuitenkin jättää hakematta lisenssiä, on yksi vaihtoehto, että ensi kaudella sarjassa nähdään vain kahdeksan joukkuetta.

– Meillä on strategiassa urheilun tason nostaminen, ja me linjasimme jo tammikuussa, että Auroraliigan joukkuemäärää tullaan supistamaan, Laaksonen muistuttaa.

– Ensi kaudellahan oli tarkoitus, että kaksi lähtee karsimaan ja vain yksi saa pitää paikkansa. Eli on tavoiteltukin kahdeksan joukkueen sarjaa, ja on yksi vaihtoehto, että se tapahtuu jo ensi kauden alusta.

Epäreilua pelaajille

KalPa tiedotti lisenssin hakematta jättämisestä keskiviikkona. Henkilöstö sai tiedon samana päivänä.

– Totta kai tieto otettiin pettyneenä vastaan, mikä on täysin ymmärrettävää, KalPan Reinikainen sanoo.

Laaksonen on ollut yhteydessä KalPan pelaajiston kanssa ja nostaa esiin toisen puolen.

– En pidä kauhean vastuullisena toimintatapana, että pelaajistoa tiedotetaan 10 minuuttia ennen kuin tiedote menee julki, Laaksonen kommentoi.

– Onhan se aika epäkunnioittavaakin ja epäarvostavaa sitä naisurheilijaa kohtaan, että se toiminta päätetään viesti-ilmoituksella, eikä esimerkiksi reilusti kasvokkain keskustellen.

Kuopiossa katse on suunnattu jo tulevaisuuteen.

– Meidän urheilujohto alkaa nyt rakentaa kilpailukykyistä joukkuetta Mestiksen puolelle. Sitä en osaa sanoa, tuleeko joukkueeseen jonkin verran vaihtuvuutta, mutta varmasti joukkueen suunnalla on kova pettymys päätökseen, Reinikainen toteaa.