Kun Raippaluodon silta Merenkurkussa avattiin liikenteelle 27. elokuuta 1997, presidentti Martti Ahtisaari leikkasi nauhan ja yli kilometrin pituinen rakennelma kruunattiin Suomen pisimmäksi sillaksi.
Noin 150 miljoonaa markkaa maksanut silta yhdisti Raippaluodon saaren mantereeseen, ja muutti Raippaluodon ja Mustasaaren välistä yhteyttä perustavanlaatuisesti.
Nyt lauantaina 1045-metrinen silta menettää kruununsa, kun noin 1 200-metrinen Kruunuvuoren silta Helsingissä otetaan käyttöön.
On toki mahdollista, että Pohjanmaa nappaa vielä tittelin takaisin, jos Suomen ja Ruotsin välille haaveiltu Merenkurkun siltayhteys muuttuu joskus laskelmista toteutukseksi.
Ennen virallisia avajaisia Raippaluodon sillalla järjestettiin juhlatanssit. Paikalla oli myös Ylen toimittaja Hannu Puikkonen:
Silta kasvatti liikennemääriä
Lauttayhteyden aikana ajoneuvoja kulki alueella alle 600 000 vuodessa, mutta sillan avaamisen jälkeen luvut nousivat heti 800 000:een.
Vuonna 2018 silta ylitettiin jo yli miljoona kertaa.
Vaikka joidenkin pelot vapaa-ajan ajelun määrän kasvamisesta toteutuivat, siltayhteys on tuonut mukanaan myös toivottuja vaikutuksia.
Se esimerkiksi teki Raippaluodon alueesta aiempaa saavutettavamman. Myös nuoret ovat alkaneet löytää tiensä takaisin saaristoon.
– Uskon, että negatiivinen spiraali lykkääntyi. On tullut lisää toivoa ja yrityksiä, kertoi toiminnanjohtaja Kenth Nedergård Merenkurkun maailmanperintöyhdistyksestä Ylelle vuonna 2022.
Portti maailmanperintöön
Merenkurkku lisättiin Unescon maailmanperintöluetteloon 20 vuotta sitten vuonna 2006, mikä nosti alueen profiilia entisestään.
Raippaluodon sillasta tuli portti maailmanperintöalueelle.
Nyt silta ja sen ympäristö ovat vakiinnuttaneet asemansa yhtenä Suomen suosituimmista matkailukohteista.
Vilkkaimmillaan alueen näkötornissa kävi yli tuhat kävijää päivässä, ja jonoja syntyi.
