Syrjivä käytäntö saattoi johtaa kuolemiin: osa vanhuksista jäi ilman koronalääkkeitä, koska ohjeet vaihtelivat

Yliopistosairaaloiden infektiolääkäreiden ohjeistus koronalääkkeestä oli apulaisoikeus­asiamiehen mukaan syrjivä ja vastoin ministeriön suositusta.

Rollaattori keskellä viihtyisäksi kalustettua valoisaa huonetta.
Osa vanhuksista jäi ilman koronalääkitystä jo pelkän iän ja asuinpaikan perusteella. Tämä saattoi aiheuttaa myös vanhusten kuolemia, todetaan Eduskunnan apulaisoikeusasiamiehen ratkaisussa. Kuva: Miikka Varila / Yle

Koronalääke Paxlovidista annettu suositus oli syrjivä ja saattoi johtaa ikäihmisten kuolemiin.

Näin todetaan apulaisoikeusasiamies Susanna Lindroos-Hovinheimon tällä viikolla antamassa ratkaisussa.

Yle kertoi lokakuussa 2023, kuinka hyvinvointialueiden ohjeet vaihtelevat sen suhteen, kenelle Paxlovidia voidaan määrätä.

Osa vanhuksista jäi näin ollen ilman koronalääkitystä jo pelkän iän ja asuinpaikan perusteella.

Esimerkiksi HUS:in alueella voimassa oli ohjeistus, ettei Paxlovidia pääsääntöisesti määrätä pysyvästi ympärivuorokautisessa palveluasumisessa tai laitoshoidossa oleville yli 80-vuotiaille potilaille. Samaa ohjeistusta noudatettiin myös muutamalla muulla hyvinvointialueella.

Pian uutisoinnin jälkeen apulaisoikeusasiamies Maija Sakslin kertoi aloittavansa selvityksen, miten eri hyvinvointialueet ohjeistavat Paxlovid-koronaviruslääkkeen määräämiseen liittyvissä ikärajoissa.

Rovaniemeläisen hoitokodin asukkaat kertovat, miltä tuntuisi jäädä ilman lääkettä pelkästään korkean iän takia. Video julkaistu 17.10.2023. Video: Juuso Stoor / Yle.

Muutettuja suosituksia

Sosiaali- ja terveysministeriö antoi valtakunnalliset ohjeet Paxlovidin käytöstä kesäkuussa 2022.

Muutama kuukausi myöhemmin yliopistollisten sairaaloiden infektioylilääkärit julkaisivat asiasta oman suosituksensa.

Siihen lisättiin myös lause: ”Lääkitysharkintaa ei pääsääntöisesti tarvitse tehdä pysyvästi tehostetussa palveluasumisessa tai laitoshoidossa olevan iäkkään potilaan kohdalla”.

Apulaisoikeusasiamiehen nyt antaman ratkaisun mukaan yliopistosairaaloiden antama suositus lisäyksineen poikkesi ministeriön lakiin perustuvalla toimivallalla antamasta ohjeesta ja oli myös oikeusvaltioperiaatteen vastainen.

Susanna Lindroos-Hovinheimo istuu pöydän ääressä kannettavan tietokoneen edessä.
Ratkaisun antoi apulaisoikeusasiamies Susanna Lindroos-Hovinheimo. Selvityksen Paxlovid-lääkkeen käytöstä aloitti hänen edeltäjänsä Maija Sakslin. Kuva: Niklas Fagerström / Yle

Lindroos-Hovinheimon ratkaisun mukaan ei ollut selvää, minkä lainsäädännön tai muun normin nojalla yliopistollisten sairaaloiden infektioylilääkärit antoivat suosituksensa.

Ratkaisun mukaan ohjeistus asetti tehostetussa palveluasumisessa tai laitoshoidossa olevat iäkkäät henkilöt huonompaan asemaan iän ja asumismuodon perusteella.

Erilainen kohtelu ei apulaisoikeusasiamiehen perustunut lakiin, eikä sillä ollut hyväksyttävää tavoitetta. Suositus myös saattoi johtaa kuolemiin, jotka olisivat olleet vältettävissä.

Osa hyvinvointialueista piti päänsä, eikä noudattanut yliopistollisen sairaaloiden infektiolääkäreiden syrjiväksi todettua ohjeistusta.

Näin oli esimerkiksi Lapissa, jossa lääkkeen suosituksissa ei tehty ikärajoituksia.

Lapin hyvinvointialueen tuolloinen infektiosairauksien ylilääkäri Markku Broas näki jo tuolloin lääkkeen käyttörajoitukset jopa eettisesti arveluttavina.

– Ei lääkäri voi leikkiä jumalaa tässä asiassa, emmekä voi myötävaikuttaa ihmisten kuolemaan rajaamalla, että joku ei lääkettä saa vain, koska on iäkäs tai asuu palvelutalossa. Tuntuu, että ikäihmiset jätetään paikoin hoitamatta, koska ajatellaan, että he kuolevat kuitenkin kohta pois, hän totesi Ylen haastattelussa lokakuussa 2023.