Petteri Orpon (kok.) hallitus kokoontuu tänään päättämään loppukautensa suurista linjoista kehysriiheen.
Suuria päätöksiä ei ole enää odotettavissa, kun hallituskausi on käymässä vähiin ja seuraaviin vaaleihin on aikaa enää alle vuosi.
Riihessä päätettävänä ovat esimerkiksi noin 400 miljoonan euron sopeutukset, yrittäjien eläkkeet ja toimet talouskasvun vauhdittamiseksi.
Vaalikauden suurimmat päätökset ovat kuitenkin jo takanapäin. Koostimme tiedot siitä, miten hallituksen tähän mennessä tekemät päätökset ovat erilaisiin ryhmiin osuneet.
Sosiaaliturvan leikkaukset syövät tuloja pienituloisilta
Hallituskauden iso kuva on selkeä. Orpon hallitus on tehnyt laajoja muutoksia työmarkkinoille ja yrittänyt sopeuttaa julkista taloutta pääosin menoleikkauksilla. Työttömyysturvaa pienentämällä hallitus taas on pyrkinyt lisäämään työn tarjontaa (eli patistamaan ihmisiä hakemaan töitä).
Sosiaalietuuksiin keskittyneet leikkaukset tarkoittavat sitä, että sopeutukset ovat osuneet etupäässä pienimpiä palkkatuloja ja tulonsiirtoja saaviin.
– Leikkaukset ovat kohdistuneet etenkin työttömyysturvaan ja asumistukeen, ja nämä ovat etuuksia, mitä saavat erityisesti pienituloiset kotitaloudet, sanoo Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL:n johtava tutkija Jussi Tervola.
Pienituloisimpiin osuu myös pari kuukautta sitten voimaan tullut leikkaus toimeentulotukeen. Pienituloisimmilla euroissa mitattuna vähäinenkin tulojen pieneneminen voi olla suhteellisesti suuri, koska myös tulojen kokonaispotti on pieni.
THL:n Tervola on kollegoineen laskenut laajassa raportissa hallituksen sosiaaliturva- ja veromuutosten kokonaisvaikutuksia suomalaisiin.
Ne osoittavat, että tulot ovat pienentyneet varsinkin pienituloisimmalla kymmeyksellä suomalaisista. Monilla pienituloisimmista leikkaukset ovat syöneet yli 15 prosenttia tuloista.
Grafiikka näyttää leikkausten kohdentumisen suhteessa eri tuloryhmien palkkatuloihin ja heidän saamiinsa tulonsiirtoihin.
Luvuissa ei ole vielä huomioitu tänä vuonna voimaan tulleita laajoja palkansaajien veronkevennyksiä.
Laskelmissa ei myöskään tarkastella palkkojen kohoamista ja inflaatiota, vaan niissä arvioidaan lakimuutosten vaikutuksia suhteessa tilanteeseen, jossa niitä ei olisi tehty. Siksi palkkojen ja hintojen nousun kompensoimiseksi tehtävät tuloveroasteikon korotukset näkyvät kuvaajassa hieman hämäävästi laajana tulojen nousuna keskituloisilla.
Työlliset ja eläkeläiset ovat säästyneet leikkauksilta
Kun suuri osa menosäästöistä on kohdistunut sosiaalietuuksiin, leikkauksilta ovat säästyneet ne suomalaiset, jotka saavat vähiten tulonsiirtoja.
Selvästi suurin näistä ryhmistä ovat keski- ja hyvätuloiset työntekijät.
– Vähiten tulot ovat pienentyneet työllisten keskuudessa, jotka eivät saa mitään etuuksia, tai jotka saavat korkeintaan lapsilisää, THL:n Tervola toteaa.
Työllisten joukossa sopeutukset koskettavat joitakin osa-aikaisia, jotka saavat osittaista työttömyysetuutta. Niin sanottujen suojaosien poisto on tarkoittanut sitä, että vähäistenkin työtuntien tekeminen rokottaa heti työttömyysetuuksia.
Viime kuukausina keskustelu eläkkeiden mahdollisesta leikkaamisesta on käynyt vilkkaana. Ainakin kuluvalla hallituskaudella eläkkeet ovat silti säästyneet leikkauksilta. Muutoksia on tullut vain pienituloisille eläkeläisille, THL:n Tervola toteaa.
– Eläkeläisten etuudet ovat jääneet pitkälti leikkausten ulkopuolelle. Eläkkeensaajan asumistukeen on kuitenkin kohdistunut leikkauksia jonkin verran.
Tuloverot kevenevät
Verotuksessa vaalikauden suurimmat muutokset ovat siinä, että hallitus on korottanut arvonlisäveroa ja keventänyt palkkatulojen verotusta sekä yritysten voitoistaan maksamaa yhteisöveroa.
Useimpien verotus on keventynyt hallituksen päätösten seurauksena ainakin hieman vuosien 2023 ja 2026 välillä.
Suhteessa tuloihin suurimpia kevennyksiä ovat saaneet sekä pienituloiset että suurituloiset palkansaajat, sanoo Veronmaksajain keskusliiton pääekonomisti Mikael Kirkko-Jaakkola.
Tuloverotus kevenee pieni- ja keskituloisilla, kun palkkatuloista automaattisesti tehtävää työtulovähennystä korotetaan. Valtiontalouden näkökulmasta kyse on yli miljardin veronkevennyksistä, mutta keskituloisen palkansaajan kannalta kevennys jää pieneksi.
– Keskituloisilla tai vähän keskituloa enemmän ansaitsevilla palkansaajilla veronkevennys on ollut sen verran pieni, että sitä ei välttämättä hirveästi huomaa.
Suurituloisten verotusta pienentää hallituksen päätös keventää ylimpiä marginaaliveroja.
Siitä hyötyy runsaat 100 000 suomalaista, mutta suurelle osalle tästä joukosta veronkevennys jää pieneksi. Tuntuvaksi veroalennus nousee vasta suomalaisittain korkeilla tuloilla eli esimerkiksi noin 10 000 euron kuukausituloilla, jossa marginaaliverojen kevennys voi vähentää vuodessa maksettavia veroja noin 1 500 eurolla.
Se, miten verotus kenelläkin kevenee, riippuu monesta seikasta.
– Esimerkiksi työtulovähennyksen lapsikorotus keventää palkansaajan verotusta, jos on alaikäisiä lapsia huollettavana, Kirkko-Jaakkola sanoo.
Kiristävään suuntaan verotusta vie esimerkiksi työmarkkinajärjestöjen jäsenmaksujen verovähennysoikeuden poistuminen niillä, jotka kuuluvat ay-liittoihin.
Kulutusverojen kiristys painottuu pienituloisille
Yleisen arvonlisäveron 1,5 prosenttiyksikön kiristys nostaa kulutuksesta maksettavia veroja.
– Se kohdistuu enemmän pienituloisempaan päähän, veronmaksajain Kirkko-Jaakkola sanoo.
Kaikki tuloryhmät maksavat kyllä aiempaa suurempaa veroa kulutuksestaan, mutta tuloihin suhteutettuna isomman osan kiristyksestä maksavat pienituloiset, koska heillä suurempi osa tuloista menee kulutukseen.
Kolmas merkittävä muutos eli yhteisöveron kevennys koskettaa yhtiöiden lisäksi yritysten omistajia. Kun voitosta maksettavan veron määrä pienenee, voittoja voidaan maksaa omistajille aiempaa enemmän.
Eläkkeensaajien verotus ei juuri muutu
Eläkeläisillä verotus kuten tulonsiirrotkin pysyy pitkälti ennallaan.
Keskieläkettä eli runsaan 2 000 euron eläkettä saavilla verotus kevenee aavistuksen. Osalla eläkeläisistä kokonaisverotus myös kiristyy hieman.
Suurituloisimmilla eläkeläisillä verotus on kokonaisuudessaan kiristynyt, vaikka niin sanottua eläketulon lisäveroa, arkikielessä raippaveroa, on kevennetty. Kiristävään suuntaan verotusta vie heillä myös eläketulovähennyksen pienennys ja tuloveroasteikon muutokset.