Kokoomuksella ei ole haluja suostua hallituksen kehysriihessä perussuomalaisten ajatukseen laskea uusiutuvien polttoaineiden jakeluvelvoitteen tasoa. Jakeluvelvoitteen lasku alentaisi hivenen bensiinin hintaa.
Pääministeri Petteri Orpo (kok.) antoi iltapäivän lopuksi ymmärtää, ettei kokoomus aio tulla kiistassa jakeluvelvoitteesta perussuomalaisia vastaan.
– Meillä on jakeluvelvoitteesta hallitusohjelmassa selkeät kirjaukset, Orpo totesi lyhyesti.
Yleensä tällainen lause pääministerin sanomana tarkoittaa sitä, että kiistanalaisessa asiassa mennään hallitusohjelman mukaan, jos muuta ei pystytä sopimaan.
Hallitusohjelmassa on poikkeuksellisen tarkasti lueteltu uusiutuvan polttoaineen jakeluvelvoitteen vuosittainen nosto. Tänä vuonna velvoite on 19,5 prosenttia ja se nousee ensi vuonna 22,5 prosenttiin.
Jakeluvelvoitteen lasku oli ennen kehysriihtä valtiovarainministeri Riikka Purran (ps.) suosikkikeino vastaantuloksi kansalaisille Lähi-idän sodan aiheuttaman hintakriisin lieventämiseksi.
Kokoomuslainen ympäristö- ja ilmastoministeri Sari Multala on aiemmin torjunut jakeluvelvoitteen laskun. Keino ei Multalan mukaan vaikuta nopeasti tai tehokkaasti.
Jakeluvelvoitteen lasku lisäisi ilmastopäästöjä. Se kuitenkin toisi jonkin verran lisää verotuloja valtiolle, koska fossiilisista polttoaineista maksetaan korkeampaa veroa kuin uusiutuvista.
Orpo neuvottelutilanteesta: ”Yritetään painaa jarrua ja kaasua samaan aikaan”
Pääministeri Petteri Orpon mukaan hallitus kokoontuu vakavissa tunnelmissa kehysriihineuvotteluihin.
– Jos mietitään ensimmäistä neljännestä tästä vuodesta, niin ensin oli Venezuelan tapahtumat, sen jälkeen Grönlanti, sitten syntyi kauppasodan uhka, sitten on alkanut sota Iranissa. Suomenkin puolella oli näitä droonitapahtumia, Orpo sanoi kehysriihineuvotteluiden tiedotustilaisuudessa.
Orpon mukaan maailmantapahtumilla on vaikutus myös Suomen talouteen ja kehysriihineuvotteluihin. Käytännössä se tarkoittaa sitä, että hallituksella on kehysriihessä niukka liikkumavara.
– Siksi meidän säästäminen jatkuu. Jostakin olen lukenut, että olisi jonkinlainen välivuosi, niin ei ole välivuotta säästämisessä.
Orpon mukaan hallitus säästää ensi vuoden budjetissa yhteensä 700 miljoonan euron edestä. Tämän takia hallitus tekee 400 miljoonan euron korvaavat säästöt.
Korvaavat säästöt joudutaan tekemään, koska aiemmat päätökset eivät tuottaneet haluttua tulosta.
Purra: EU-säännöt rajoittavat menolisäyksiä
Valtiovarainministeri Riikka Purra sanoi, että nykyinen hallitus pitää kiinni kehyksistä ulkoisista shokeista huolimatta. Tämä oli selvä piikki Sanna Marinin (sd.) hallitukselle, joka lipesi kehyksistä koronakriisin perusteella.
Purran mukaan menokehyksistä kiinni pitäminen tarkoittaa sitä, että menolisäykset joudutaan rahoittamaan uusilla säästöillä.
– Sen takia me olemme tehneet korvaavia ja uusia säästöjä jonkin verran enemmän kuin niitä olisi varsinaisesti täydentäväksi säästöiksi vaadittu, Purra sanoi.
Kasvu- ja työllisyystoimet rahoitetaan niin ikään uusilla säästöillä.
– Kasvu- ja työllisyystoimet on saatu alustavasti sovittua, mutta on edelleen tiettyjä asioita, joista joudumme neuvottelemaan, Purra sanoi.
Valtiovarainministeriö julkaisee uudet ennusteet riihen jälkeen. Purran mukaan ennusteista ei ole tälläkään kertaa odotettavissa iloisia yllätyksiä.
Toinen mahdollisuus kasvutoimien tekemiseen voi avautua valtion omaisuuden myynnin kautta. Mikäli hallitus päättää myydä valtion omaisuutta lisää, näillä rahoilla voidaan päättää uusista julkisista investoinneista.
Ylen tietojen mukaan hallitus on löytämässä sovun korjausrakentamiseen liittyvästä paketista, ja kokoomus ajaa kehysriihessä kotitalousvähennyksen kasvattamista.
Kasvutoimien lisäksi hallituksessa on haluja tehdä kohdennettuja toimia työllisyyteen. Suomen työttömyysaste on kohonnut Euroopan korkeimmaksi, vaikka työllisyysaste on säilynyt kohtuullisella tasolla.
Hallituksessa on erityisesti halua tukea nuorten ja pitkäaikaistyöttömien asemaa. Siihen ei ole vielä saatu vastausta, miten tämä tapahtuu käytännössä.
Orpo ei ennakoi neuvotteluiden aikataulua
Hallituspuolueiden kehysriihineuvotteluille on varattu tiistain lisäksi keskiviikko käyttöön. Pääministeri Orpo ei arvioinut tiedotustilaisuudessa, venyvätkö neuvottelut keskiviikolle.
– Meillä on muutamia vaikeita asioita, joista neuvottelemme. Tietenkin vanha periaate pätee, että niin kauan kuin jotkut asiat ovat auki, niin kaikki on auki, Orpo sanoi.
Ylen hallituslähteiden mukaan neuvotteluissa oletetaan menevän aina keskiviikkoon asti. Samalla Ylelle arvioidaan, että säästöjen tekeminen samojen puolueiden kesken vaikeutuu joka kerta, kun neuvotteluita käydään.
Sotesta etsitään leikkauksia
Hallituksen leikkauksista on saatu ennakkotietoa sosiaali- ja terveyspalveluiden osalta. Sosiaali- ja terveysministeri Wille Rydman (ps.) kertoi perjantaina noin sadan miljoonan euron sopeutuksista.
Hallitus esittää 55 miljoonan euron edestä säästöjä sosiaalihuoltoon ensi vuodeksi. Suurin säästö tulee työtoiminnan lakkauttamisesta nykymuodossaan. Myös sosiaalinen kuntoutus lakkautetaan.
Seuraavalle vuodelle säästö on noin sata miljoonaa euroa, sillä säästöt tulevat voimaan heinäkuun alussa 2027. Näiden lisäksi julkisia menoja pienennetään ja tuloja kasvatetaan viranomaisten kirjaamisvelvoitteita keventämällä ja asiakasmaksuja korottamalla.
Maksuja korotetaan erityisesti ympärivuorokautisessa palveluasumisessa ja laitoshoidossa.
Hallitus joutuu tekemään sote-sektorille vielä lisää sopeutuksia, sillä se hakee yhteensä 218 miljoonan euron edestä korvaavia säästöjä.
Purra: Yrittäjien eläkkeiden menolisäys on kasvutoimi
Yle ja Helsingin Sanomat uutisoivat sunnuntaina, että hallituspuolueet ovat päässeet yhteisymmärrykseen yrittäjien eläkkeistä.
Sopu lisäisi valtion menoja noin 80 miljoonalla eurolla vuoden 2030 tasossa. Purran mukaan niukasta taloustilanteesta huolimatta panostukseen on varaa, koska kyse on ”kasvutoimesta”.
– Hallituskauden alusta asti olemme sanoneet, että korjaamme viime kauden yrittäjien eläkeuudistusta. Tämä on kasvutoimi tilanteessa, jossa erityisesti pienemmät yrittäjät ovat kaatuneet näiden maksujen alle, Purra sanoi.
Neuvotellussa mallissa yrittäjät saisivat enemmän valinnanvapautta suhteessa maksuihin. Yrittäjät voisivat valita, lasketaanko heidän eläkemaksunsa laskennallisen työtulon vai todellisten tulojen perusteella.
Tällä hetkellä eläkemaksut perustuvat siihen, millaiseksi työeläkeyhtiö arvioi yrittäjän työpanoksen.
Pienituloisten yrittäjien työeläkkeet ovat voineet nousta suuriksi suhteessa todellisiin tuloihin. Eläkemaksut puolestaan nousisivat niillä suurituloisilla yrittäjillä, joiden työtulot on arvioitu todellisia ansiotuloja pienemmiksi.
Yrittäjien eläkkeet ovat vuosia kärsineet Suomessa alivakuuttamisesta. Toisin sanoen valtio on kuitannut merkittävän osan eläkkeistä omasta pussistaan. Tälle vuodelle rahaa yrittäjien eläkkeiden maksamiseen on jyvitetty valtion budjetista lähes 600 miljoonaa euroa.
Kela-korvauksiin esitetään laajennusta
Ylen ja STT:n tietojen mukaan yli 65-vuotiaiden Kelan valinnanvapauskokeilua ehdotetaan laajennettavaksi lisäämällä siihen uusia palveluita. Lisäksi kokeilua ehdotettaisiin jatkettavaksi vuodella eli aina vuoden 2028 loppuun saakka.
Ilta-Sanomien haastattelussa sosiaaliturvaministeri Sanni Grahn-Laasonen (kok.) kertoi, että palvelut voisivat olla esimerkiksi röntgentutkimuksia, vitamiinien puutostilatutkimuksia sekä anemian hoitoa.
Uudistus ei lisäisi valtion menoja suunnitellusta, sillä kokeilu ei ole saavuttanut arvioidun kaltaista suosiota. Kokeilussa yli 65-vuotiaat ovat voineet päästä yksityiselle lääkärille julkisen terveydenhuollon hinnalla.
Kyse on vielä sosiaali- ja terveysministeriön ehdotuksesta, eivätkä hallituspuolueiden puheenjohtajat ole ottaneet asiaan kantaa. Hallituksen kanta asiaan selviää kehysriihessä.
Mielenkiintoisia kohtia neuvotteluissa ovat myös lisäpanostukset droonitorjuntaan, mahdolliset Iranin sodasta johtuvat kompensaatiot kansalaisten elinkustannuksiin ja määräaikaiset muutokset varainsiirtoveroon.
– Pystymme täältä varmasti tekemään ratkaisuja, joilla pyrimme vaikuttamaan näihin epävarmuustekijöihin ja ihmisten pärjäämiseen, pääministeri totesi.
Ylen tietojen mukaan mahdolliset lisäpanostukset droonitorjuntaan tulisivat nimenomaan Rajavartiolaitokselle. Tiettävästi hallitus ei ole koskemassa polttoaineiden jakeluvelvoitteeseen eikä työttömyysturvan suojaosaan.
Juttua muokattu. Juttuun on lisätty 21.4.2026 kello 18.40 uusiutuvan polttoaineen jakeluvelvoitteesta osuus, jossa on myös pääministeri Petteri Orpon haastattelukommentti.