– Oikeusjärjestelmä on rikki.
Esiintyvänä taiteilijana työskentelevä Marko Vainio kertaa päällimmäisiä ajatuksiaan viisi vuotta kestäneestä oikeusprosessista pieleen menneiden asuntokauppojen seurauksena.
Vainio osti kesällä 2017 Kaarinassa sijaitsevan omakotitalon, josta paljastui kolmen vuoden kuluttua asuntokaupoista mittava homeongelma.
Omakotitalo oli myyty Vainiolle hyväkuntoisena, joten epäilykset asunnon kunnosta heräsivät vasta ystävän muutettua koronapandemian ajaksi Vainion luo asumaan.
– Hän alkoi niistelemään ja räkimään aamuisin vartin verran, Vainio muistelee.
Pian ystävän oireilun alettua Vainio tilasi kotiinsa homekoirat, joiden tekemien löydösten seurauksena asunnossa tehtiin mittavat tutkimukset. Asunnosta otettujen laboratorionäytteiden tulokset olivat Vainiolle iso järkytys: näytteistä paljastui laaja kosteusvaurio.
Asuntoon tehdyt tutkimukset maksoivat Vainiolle lähes 20 000 euroa.
Unelmakodin paljastuminen hometaloksi oli Vainiolle iso järkytys.
– Kuudestatoista näytteestä kahdessatoista oli selvä mikrobikasvu ja asunnosta löytyi myös vaarallisia tertiäärivaiheen lajikkeita. Tajusin, että asunto on täysin pommi.
Vainio pyysi talon myyjältä hinnan alennusta hometaloksi paljastuneesta kiinteistöstä, mutta talon myyjä ei siihen suostunut. Myyjä vetosi tietämättömyyteensä asunnosta ilmenneisiin ongelmiin.
Tässä jutussa kerromme, miten epäonnisesta talokaupasta tuli viisi vuotta kestänyt ja yli 100 000 euron oikeudenkäyntikulut vaatinut oikeusprosessi sekä miten jutun voittaminen oikeudessa ei taannut korvauksia.
Yle on nähnyt hovioikeuden tuomion kiinteistöriidassa.
”Tarvitaan toista sataa tuhatta, jotta lakia voidaan noudattaa”
Vainio päätti hakea asuntokaupan purkua oikeusteitse kuluriskistä huolimatta. Hän oli maksanut Kaarinassa sijaitsevasta omakotitalosta 370 000 euroa.
Oikeudenkäyntien kesto ja hintalappu tulivat Vainiolle kuitenkin yllätyksenä.
– Ajattelin, että muutaman kymppitonnin maksaa tämmöinen riita, Vainio muistelee.
Todellisuus oli toinen: Tuomioistuinprosessi kesti yhteensä viisi vuotta ja Vainion maksamat oikeudenkäyntikulut nousivat noin 120 000 euroon.
– Oikeusjärjestelmä on jostain kohtaa rikki. Jos on tämmöinen laki myyjän virhevastuusta, niin siihen tarvitaan toista sataa tuhatta euroa, jotta lakia voidaan jollakin tavalla edes noudattaa.
Hovioikeus antoi lopullisen tuomion kiinteistöriidasta kuluvan vuoden maaliskuussa – viisi vuotta sen jälkeen, kun asia oli laitettu vireille käräjäoikeuteen.
Tuomioistuinprosessia pitkittivät viime vuosien aikana kasvaneet jonot käräjä- ja hovioikeuden pääkäsittelyihin. Myös hometalon myyjän tekemä valitus käräjäoikeuden tuomiosta vaikutti oikeusriidan kestoon.
Samanaikaisesti kulut juoksivat: Vainio maksoi kuukausittain asuinkelvottoman hometalon ylläpitokustannuksia ja 1 400 euron suuruista lainanlyhennystä. Niiden lisäksi hän maksoi asianajajan palkkioita, vuokra-asumista ja työtilan vuokraa useilla tuhansilla euroilla kuukausittain.
Korkeat asumismenot ja asianajajan palkkiot drag-artistina työskentelevä Vainio maksoi säästöillä ja kovalla työtahdilla.
– Olen tehnyt töitä ihan uupumisen rajoilla. Monet ovat varmasti ihmetelleet, kun esiinnyn joka kulmassa ja nurkassa. Teen kaksi kiertuetta vuodessa ja olen risteilyaluksilla esiintymässä.
Hovioikeuden tuomiossa asuntokauppa määrättiin purettavaksi ja talon myyjä tuomittiin maksamaan Vainiolle yhteensä useiden satojen tuhansien eurojen korvaukset korkoineen.
Helpotus jutun voittamisesta jäi Vainiolle kuitenkin lyhytaikaiseksi iloksi.
Oikeudenkäyntikulut kasvussa
Käräjäoikeuksissa käsiteltävien laajojen riita-asioiden, kuten pääkäsittelyyn etenevien kiinteistökauppariitojen, määrä on lähes tuplaantunut edellisen neljän vuoden aikana. Niitä saapui käräjäoikeuksiin viime vuonna jo hieman yli 14 000.
Alla olevasta grafiikasta voit katsoa, miten käräjäoikeuteen saapuneiden laajojen riita-asioiden määrä on kehittynyt reilun kymmenen vuoden aikana.
Määrän kasvu on Tuomioistuinviraston talousosaston johtaja Raimo Aholan mukaan heijastunut myös riita-asioiden käsittelyaikoihin tuomioistuimissa. Ahola näkee pitkissä tuomioistuinkäsittelyissä riskinä kansalaisten oikeusturvan vaarantumisen.
– Jos on pelko, että asia ei tule käsitellyksi kohtuullisessa ajassa, niin se on oikeusturvan kannalta huono asia. Kun joka vuosi tulee enemmän asioita vireille kuin niitä ehditään ratkaista, niin se vaikuttaa käsittelyaikoihin. Keskimääräinen käsittelyaika väistämättä saavuttaa tason, mikä ei ole enää oikeusturvan kannalta hyväksyttävä.
Helpotusta tuomioistuimien jutturuuhkaan ei toistaiseksi ole näköpiirissä: Hallituksen tuomioistuinlaitoksen toimintaan kaavailemat lähes 18 miljoonan euron toimintamenosäästöinä tehdyt leikkaukset vuoteen 2030 mennessä tulevat Aholan mukaan pidentämään käsittelyaikoja entisestään.
Helsingin käräjäoikeuden mediatuomari Pekka Rekolan mukaan riita-asioiden pääkäsittelyä voi käräjä- ja hovioikeudessa joutua tällä hetkellä odottamaan jopa useita vuosia.
Pitkien käsittelyaikojen ohella oikeudenkäynnistä aiheutuvat kustannukset voivat Rekolan mukaan horjuttaa kansalaisten luottamusta oikeusjärjestelmään.
Viimeisin tutkimus laajojen riita-asioiden oikeudenkäyntikustannuksista julkaistiin vuonna 2020. Sen mukaan riita-asioiden oikeudenkäyntikulut olivat selvässä kasvussa.
Käräjätuomari Pekka Rekola arvioi oikeudenkäyntikustannusten nousujohteisen trendin jatkuneen myös 2020-luvulla. Kuva: Jari Kärkkäinen/Yle.
– Asianajajien tuntihinnat ovat nousseet yleisen kustannustason nousun myötä. Asianajajien käyttämä tuntimäärä riippuu asian työläydestä, mutta vaikuttaa siltä, etteivät riita-asiat ainakaan suoraviivaisemmiksi ja yksinkertaisemmiksi ole muuttuneet viimeisten viiden vuoden aikana, Rekola kertoo.
Oikeudenkäyntikulujen kallistuminen iskee Rekolan mukaan erityisen voimakkaasti keskituloisiin.
– Keskituloiset ja melko hyvätuloisetkin ihmiset ovat tässä siinä mielessä väliinputoajaryhmä, koska he eivät saa julkista oikeusapua tulojensa vuoksi. Toisaalta he eivät kuitenkaan ole niin hyvätuloisia, että heille oikeudenkäynneistä aiheutuva kuluriski olisi yhdentekevä.
Voitto oikeudessa ei taannut korvauksia
Hovioikeuden tuomiosta huolimatta Vainio ei ole saanut oikeuden määräämiä yli puolen miljoonan euron korvauksia talon myyjältä. Hänet todettiin varattomaksi pian hovioikeuden päätöksen jälkeen.
Myöskään kaupan purku ei ole vielä konkretisoitunut, koska taloa rasittavat pankissa olevat lainan panttikirjat. Vainio asuu yhä vuokralla ja maksaa hometalon asuntolainaa pankille.
Vainiolle oli iso pettymys, ettei vuosia jatkuneen kiinteistöriidan jälkeen taloudellista helpotusta ollutkaan luvassa.
– Voitettuani viiden vuoden käsittelyiden jälkeen oikeudessa ajattelin, että elämä voi taas jatkua. Mutta missä kohtaa, kun tämä edelleen syö rahaa?
Talo on Vainon mukaan tällä hetkellä ”juridisessa limbotilassa”. Se on siirtynyt lainhuudossa takaisin myyjien nimiin, mutta pankin panttikirjat estävät sen myymisen.
– Talo on edelleen minulla. Tuntuu käsittämättömältä, että asunto on yhä minulla, vaikka oikeus on määrännyt kaupan purun.
Vainiolla menee yhä lähes 4000 euroa kuukausittaisiin asumismenoihin. Hän on toistaiseksi hyötynyt tuomioistuinprosessin päättymisestä vain siten, ettei asianajokuluja tarvitse enää maksaa.
Tällä hetkellä talon myyjältä ulosmitataan muun muassa palkkatuloja vahingonkorvausten kattamiseksi. Vainio ei usko kuitenkaan hyötyvänsä tuomiosta taloudellisesti.
– En usko, että tulen näkemään rahojani enää koskaan. Tavoitteeni on päästä asuntolainasta eroon
Tänä päivänä Vainio ei usko, että veisi enää kiinteistöriitaa oikeuteen. Voitosta huolimatta.
– Harkitsisin tarkkaan, kannattaako oikeusprosessiin lähteä ilman varmuutta siitä, että saatavat voidaan turvata. Nykyinen hukkaamiskieltojärjestelmä jättää siihen liian suuret aukot.