– Ei voi puhua jääkaudesta missään tapauksessa, eikä myöskään siitä, että Suomeen tulisi Siperian ilmasto.
Ilmatieteen laitoksen tutkimusprofessorin Timo Vihman sanat voivat ehkä hieman rauhoittaa niitä, jotka ovat huolissaan merivirtojen hidastumisesta ja mahdollisesta pysähtymisestä.
Muun muassa Suomen ilmaston kylmeneminen nousi esille, kun Yle pyysi lukijoita lähettämään kysymyksiä siitä, mitä he haluavat tietää merivirtojen heikkenemisestä ja ilmiön vaikutuksista.
Kuinka paljon Amoc hidastuu?
Yle uutisoi hiljattain Science Advance -lehden julkaisemasta tutkimuksesta, jonka mukaan Pohjois-Atlantin merivirtojen järjestelmä eli Amoc on romahtamassa aiemmin luultua todennäköisemmin. Länsi- ja Pohjois-Eurooppaan lämmintä vettä kuljettava Golf-virta on osa Amoc-järjestelmää.
Bordeaux'n yliopiston tutkijat arvioivat, että Amoc hidastuu 42–58 prosenttia vuoteen 2100 mennessä.
Vihma kuitenkin muistuttaa, että yksittäisistä tutkimuksista ei pitäisi tehdä hätiköityjä johtopäätöksiä.
– Pelkästään tämän tutkimuksen perusteella minä en ala uskomaan, että noin 50 prosentin hidastuminen vuosisadan loppuun mennessä olisi todennäköisin skenaario, vaikka arvostan tätä tutkimusta yhtenä monien muiden hyvien tutkimusten joukossa.
Yksikään tutkimus ei kerro koko totuutta. Kukin tutkimus pitäisi nähdä osana monien tutkimusten kokonaisuutta.
– Tämä tutkimustulos edustaa voimakkainta ääripäätä Amocin hidastumisen suhteen. Ehkä jonkinlainen keskiarvo siitä, mitä ilmastomallit kertovat, olisi noin 30 prosenttia tämän vuosisadan loppuun mennessä.
Voiko Amoc pysähtyä kokonaan?
Vihma nostaa esille muita huomionarvoisia tutkimuksia, jotka antavat Amocin tulevaisuudesta erilaisen kuvan kuin Bordeaux'n yliopiston tutkijoiden tulos.
Nature-lehti julkaisi vuonna 2025 tutkimuksen, jonka mukaan Amoc ei pysähdy kokonaan, koska tuulet ja syvien vesimassojen nousu pintaan Antarktiksella pitävät sen hihnan pyörimässä.
Vuonna 2022 Science-lehdessä julkaistu tutkimus puolestaan suhteutti Amociin liittyviä riskejä lukuisiin muihin ilmastojärjestelmän keikahduspisteisiin.
Keikahduspisteet tarkoittavat, että ilmastonmuutoksen aikaansaama lämpeneminen alkaa voimistaa itse itseään niin, ettei sitä ole enää mahdollista pysäyttää.
Tutkimuksen mukaan Amoc ei kuulu todennäköisimpien keikahduspisteiden joukkoon, mutta toisaalta Amociin liittyvä epävarmuus on suurempaa kuin millään muulla tunnistetulla keikahduspisteellä.
Tutkimuksessa päädyttiin siihen, että Amoc voi mahdollisesti pysähtyä, kun globaali ilmasto lämpenee noin 1,7 astetta. Amocin pysähtyminen olisi kuitenkin todennäköistä vasta silloin, jos ilmaston lämpeneminen kasvaa noin neljään asteeseen, mutta Vihman mukaan se on epätodennäköistä.
Hän painottaa, että asian mahdollisella ja todennäköisellä tapahtumisella on eroa.
– Eli Amocin pysähtyminen ei ehkä koskaan ole todennäköistä, mutta tämän tutkimuksen perusteella se saattaa olla mahdollista aika pian.
Kuinka paljon Suomen ilmasto voi kylmetä?
Aiemmin esitettyjen, hurjimpien skenaarioiden mukaan Suomen keskilämpötila voisi paikoin laskea jopa kymmenen astetta, jos Amoc pysähtyisi.
Vihma pitää tätä hyvin epätodennäköisenä. Hänen mukaansa monet tällaisista väitteistä saattavat perustua Science Advance -lehdessä vuonna 2024 julkaistuun tutkimukseen, jota on usein tulkittu väärin.
– Tässä tutkimuksessa ei ollut edes tarkoitus ennustaa tulevaa ilmastoa. Tarkoituksena oli ajaa ilmakehämalli sellaiseen tilaan, jossa Amoc pysähtyy ja sitten katsoa, mitä tapahtuu Pohjois-Atlantilla, ja millaisia varoitussignaaleja saadaan.
Vihman mukaan tutkimuksen mallikokeissa ei otettu huomioon kasvihuoneilmiöstä aiheutuvaa lämpenemistä. Myös Pohjois-Atlantille syötetyn makean veden määrä oli paljon suurempi kuin Grönlannin mannerjäätikön ja merijään sulamisesta sekä sademäärien kasvusta voi aiheutua.
Mikä sitten on alan tutkimustietoa pitkään seuranneen Vihman oma arvio siitä kuvasta, jonka laajempi tutkimusmateriaali luo?
– Amocin voimakas heikkeneminen voi aiheuttaa lähinnä talvien kylmenemistä muutamalla asteella Suomessa, mutta Norjassa ja Islannissa jopa tuplasti enemmän, koska ne ovat vahvemmin Pohjois-Atlantin vaikutuspiirissä, Vihma kertoo.
Samalla ainakin Suomen kesät jatkavat lämpenemistään kasvihuoneilmiön vaikutuksesta.
Miksi erilaisten skenaarioiden mallintaminen on tärkeää?
Pahimpien skenaarioiden mallintaminen ja tutkiminen on Vihman mielestä tärkeää, vaikka niiden toteutuminen on epätodennäköistä.
– Kriisiin tai mahdolliseen katastrofiin varautumisen kannalta on syytä kiinnittää huomiota pahimpiin skenaarioihin.
Näin Vihma kuvaa varautumisen logiikkaa.
– Jos rakentaa talon, on noin parin prosentin todennäköisyys, että se vaurioituu tulipalossa, mutta kuitenkin lähes kaikki ihmiset hankkivat talolleen vakuutuksen tulipalon varalta.
Ilmatieteen laitos muistutti tiedotteessaan helmikuussa, että hiilidioksidipäästöjen voimakas vähentäminen on tärkeää ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi, koska on epävarmaa, mitä Amocin virtaukselle tapahtuu tulevaisuudessa. Myös Amocin romahtamiseen pitäisi varautua.
Onko mallintaminen luotettava tutkimusmenetelmä?
Mallintaminen on käytännössä ainoa tapa tutkia merivirroissa tulevaisuudessa tapahtuvia muutoksia.
– Jos tulevasta ilmastosta halutaan jotain ymmärtää, ei ole muuta lähestymistapaa kuin ilmastomallit. Tietenkään ne eivät ole täydellisen tarkkoja, Vihma toteaa.
Tutkijat pystyvät kuitenkin jossain määrin hahmottamaan, kuinka suuri merkitys mallintamisen epätarkkuuksilla on. He vertaavat menneestä ilmastosta tehtyjen havaintojen ja simulaatioiden tuloksia keskenään.
Tulevaisuudesta ei vielä ole havaintoja, joten tutkijat vertaavat eri simulaatiomallien antamia tuloksia keskenään. Niiden eroista voidaan päätellä epävarmuuksien suuruusluokka.
– Sen takia meillä on tietynlainen käsitys siitä, miten tarkkoja ilmastomallit ovat, Vihma sanoo.
