Vaarallisena suljetulle Suupohjan radalle halutaan palauttaa paitsi tavarajunat myös henkilöliikenne

Tuoreen selvityksen mukaan jopa 500–1 000 matkustajaa voisi käyttää Suupohjan radan lähijunaa päivittäin.

Kyrönjoen ylittävä Koskenkorvan rautatiesilta.
Kyrönjoen ylittävä Koskenkorvan rautatiesilta Suupohjan radalla. Silta ja koko rata on ollut käyttökiellossa vuodesta 2024 alkaen. Arkistokuva. Kuva: Tarmo Niemi / Yle

Seinäjoen ja Kaskisten välillä kulkevan Suupohjan radan kunnostaminen on tärkeää paitsi alueen yrityksille myös koko Suomen taloudelle, todetaan maanantaina julkaistussa selvityksessä.

Destian tekemän selvityksen mukaan vuodesta 2024 asti suljettuna ollutta rataa tarvittaisiin vahvistamaan koko Suomen taloutta.

Destian projektipäällikkö Riku Huhta muistuttaa, että Suomen läntiset maakunnat vastaavat kolmanneksesta koko Suomen tavaraviennistä.

– Seudulla liikkuvat suuret vientieurot, yli 25 miljardia euroa vuodessa.

Vientiteollisuuden ja työpaikkojen lisäksi Suupohjan rataa tarvitaan selvityksen mukaan energiasiirtymän ja maailman geopoliittisen tilanteen muuttumisen takia.

Pohjanmaan kauppakamarin toimitusjohtaja Paula Erkkilä sanoo, että Suomen on muun muassa Iranin sodan aiheuttaman geopoliittisen muutoksen takia kiihdytettävä vihreää siirtymää.

– Suomen on päästävä eroon fossiilisista, ja Suupohjan rata on aivan keskeinen siinä kokonaisuudessa.

Tummanruskeaan mekkoon pukeutunut vaaleahiuksinen nainen seisoo jalkakäytävällä talvella.
Maanantaina julkaistun selvityksen tilasivat Etelä-Pohjanmaan rautatieyhdistys, Etelä-Pohjanmaan liitto, Pohjanmaan liitto ja Pohjanmaan kauppakamari, jonka toimitusjohtaja Paula Erkkilä pitää Suupohjan rataa koko Suomen kannalta hyvin tärkeänä. Arkistokuva. Kuva: Jakob Lillas / Yle

Selvityksen mukaan rataa tarvitsevat synteettisiä polttoaineita ja vihreää terästä tuottavat yritykset, samoin kuin perinteinen metsäteollisuus.

– Myös vetytalouden tuotteet vaativat raskasta logistiikkaa, Huhta sanoo.

Tarvetta lisää EU:n tavoite kaksinkertaistaa rautateiden tavaraliikenne vuoteen 2050 mennessä.

Sähköinen henkilöliikenne haaveissa

Tuore selvitys esittää Suupohjan radalle lyhyen ja pitkän tähtäimen hankkeita.

Lyhyellä aikavälillä rata on saatava käyttökuntoon.

– Se antaisi teollisuudelle signaalin, että rata on taas käytössä, ja voisi olla perusta teollisille investoinneille, Riku Huhta sanoo.

Pitkän tähtäimen kehittämishankkeena selvitys nostaa esiin radan sähköistyksen ja henkilöliikenteen.

Erityisesti Seinäjoki–Kauhajoki-rataosuudella koetaan olevan mahdollisuuksia lähijunaliikenteelle, koska Seinäjoen vetovoima kaupan, palvelujen ja koulutuksen keskuksena yhdistettynä alueen nauhamaiseen yhdyskuntarakenteeseen lisää matkustajapotentiaalia.

– Kyse on potentiaalista, mutta päivittäin jopa 500–1 000 matkustajaa suuntaansa saattaisi käyttää lähijunaa.

Henkilöliikenne radalla päättyi vuonna 1968.

Radan surkea kunto

Suupohjan radan tarvetta on vuosikymmenten mittaan selvitetty useita kertoja.

Tuorein selvityspyyntö tuli viime viikolla Väylävirastolta, joka haluaa tietää, onko radan kysyntäpotentiaali muuttunut kahdessa vuodessa.

Tasoristeys Suupohjan radalla Seinäjoella.
Suupohjan rata on 113 kilometriä pitkä. Sen varrella on 35 siltaa, joista suurin osa on erittäin huonossa kunnossa. Myös itse radan kunto on monin paikoin huono, ja radan varrella on lukuisia vartioimattomia tasoristeyksiä. Arkistokuva. Kuva: Elina Niemistö / Yle

Radan korjaamissuunnittelu alkoi joulukuussa, eduskunnalta saadun 15 miljoonan euron valtuuden ja miljoonan euron määrärahan turvin.

Noin 60 miljoonalla eurolla rata voidaan saada liikennöitävään kuntoon. Työt voisivat olla selvityksen mukaan valmiina jo ennen vuotta 2030.

Korjaustöiden valmistelu on alkanut maastomittauksilla ja maaperätutkimuksilla pääosin Seinäjoen Vapaudentien ja Takalan tasoristeysten välisellä alueella. Työt jatkunevat elokuuhun asti.

Osastonjohtaja Janne Wikström Väylävirastosta kertoo, että päätöksiä ei ole vielä tehty, mutta Seinäjoen ratasillan kunnostaminen olisi todennäköisesti ensimmäisiä konkreettisia töitä radan palauttamiseksi käyttöön.

– Ei ratahankkeita kannata yleensä aloittaa keskeltä, vaan siitä päästä, missä liikennöintiä on eniten, hän toteaa.