Lupa- ja valvontavirasto on salannut Lahden datakeskuksen ympäristölupahakemuksessa olevia tietoja kyseenalaisesti, arvioi Itä-Suomen yliopiston julkisoikeuden professori Tomi Voutilainen.
Ympäristölupahakemuksen liitteenä on esimerkiksi asemapiirros ja hulevesisuunnitelma. Virasto on määritellyt ne liikesalaisuuksiksi.
Voutilaisen mielestä näin ei voi olla. Hänen mukaansa menettely vaarantaa kansalaisten oikeuden osallistua ja vaikuttaa omaa elinympäristöä koskevaan päätöksentekoon.
Onko datakeskuksen ympäristölupahakemuksen papereiden salaamiselle perusteita?
Yle pyysi LVV:ltä nähtäväkseen ympäristölupahakemuksen ei-julkaistavat tiedot, ja sai ne osin salaisina eli pääosin mustattuina. Samaan aikaan Lahden kaupungin rakennusvalvonta toimitti rakennuslupaan liittyvän datakeskuksen asemapiirroksen ja hulevesisuunnitelman salaamattomana.
Singaporelainen teknologiayhtiö DayOne rakennuttaa Lahteen datakeskusta, jonka käyttäjäksi on tulossa ainakin Tiktok. Ympäristölupaa datakeskukselle on hakenut Kiinteistö oy Lahden Ilmarisentie 3.
Hakija pyysi ympäristölupaa hakiessaan osaa liittyvistä tiedoista salattaviksi. Rakennuslupahakemuksessa se ei pyytänyt tietojen salaamista.
Voiko tukussa myytävä laite olla salaisuus?
Lupa- ja valvontavirasto perustelee liitteiden salaamista sillä, että paperit sisältävät liike- tai ammattisalaisuuksia.
LVV:n tietopalvelussa esillä olevat ja tietopyynnöllä saadut asiakirjat nähnyt julkisoikeuden professori Tomi Voutilainen pitää perustelua virheellisenä.
Hänen mukaansa liikesalaisuudet voivat olla lähtökohtaisesti sellaisia tietoja, joilla on taloudellista arvoa elinkeinotoiminnassa ja ne eivät ole tavanomaisia tai yleisessä tiedossa. Tyypillisesti tällaisten tietojen joutuminen vaikkapa kilpailijan käsiin voisi aiheuttaa vahinkoa salaisuuden haltijalle.
Voutilaisen mielestä on kuitenkin kyseenalaista, voivatko asemapiirustuksen tai hulevesisuunnitelman tiedot edes olla sellaisia.
– Jos siellä on laitteita, joita voi hankkia esimerkiksi tukusta, ei liikesalaisuuden piiriin voi kuulua se, minkälaisia tuotteita siellä on tai minkälaisia ominaisuuksia niillä on, hän toteaa.
Asemapiirustuksissa taas kuvataan tyypillisesti rakennusten paikkoja, ei käytössä olevaa teknologiaa, professori huomauttaa.
– Kun tällaiset tiedot on luettavissa julkaistuista tuoteselosteista, liikesalaisuudeksi määrittelylle ei käytännössä löydy perusteita, Voutilainen sanoo.
Lupa- ja valvontavirasto korostaa, ettei salassapito perustu hakijan omaan esitykseen vaan viranomaisen itsenäiseen arvioon. Viraston mukaan salassa pidettävät tiedot eivät ole yleisesti tunnettuja tai helposti selville saatavissa.
– Salassa pidettävät asiakirjat sisältävät yksityiskohtaisia teknisiä ratkaisuja ja muuta yksityiskohtaista tietoa, joiden perusteella voidaan saada tietoa hakijan toiminnan teknisestä toteutuksesta, prosessijärjestelyistä, mitoituksesta, rakenteista tai muusta teknisestä tietotaidosta, virasto perustelee salauspäätöstään.
Ympäristölupahakemuksessa on liitteenä myös toinen asiakirja asemapiirustus-otsikolla. Sen saa ladattua LVV:n nettipalvelusta salaamattomana.
Rakennusvalvonta antoi suunnitelmat ilman mustia laatikoita
Lahden kaupungin rakennusvalvonta toimitti pyydettäessä datakeskuksen rakennuslupaan liittyvän asemapiirustuksen ja hulevesisuunnitelman ilman peittelyä. Voutilaisen mukaan tämä vahvistaa sen, että tietoja salaaminen ympäristölupahakemuksessa ei voi perustua liikesalaisuuteen.
LVV katsoo, etteivät asiat liity toisiinsa.
– Se, että samanniminen tai samaa aihepiiriä koskeva asiakirja on toisen viranomaisen hallussa julkinen, ei sellaisenaan ratkaise Lupa- ja valvontaviraston hallussa olevan asiakirjan tai siihen sisältyvien tietojen julkisuutta.
Lahden rakennusvalvonnasta saatu hulevesisuunnitelma sisältää kaikkiaan 41 sivua, joilla on muun muassa yksityiskohtaisia kuvia hulevesijärjestelmän osista.
Asianosaisilla pitäisi olla oikeus tietoon
Julkisoikeuden professori Tomi Voutilaisen mielestä tietojen salaaminen on väärin, koska esimerkiksi naapureilla pitäisi olla oikeus nähdä, miten vaikkapa rakennukset sijoittuvat tontille.
Lupa- ja valvontavirasto ei ota kantaa siihen, voisiko asianosainen saada julkisina asiakirjat, jotka annettiin toimittajalle osin salattuina.
– Asianosaisen tiedonsaantioikeus ratkaistaan julkisuuslain perusteella tapauskohtaisesti, LVV toteaa viestissään.
Yle kysyi DayOnelta sähköpostilla, miksi yhtiö on halunnut asiakirjojen salaamista. DayOne korostaa, että vaikka yhtiö on pyytänyt salaamista, päätöksen on tehnyt viranomainen. Yhtiön mukaan salatut asiakirjat sisältävät tarkkoja teknisiä ratkaisuja, ja tiedoilla on yritykselle liiketoiminnallista sekä taloudellista arvoa.
DayOne siteeraa perusteita, jotka Lupa- ja valvontavirasto antoi myös Ylen pyytämässä päätöksessä asiakirjojen osittaisesta salaamisesta. Sekä yhtiö että viranomainen viittaavat yleisellä tasolla alan luonteeseen.
– Datakeskusala on pääomavaltainen ja kansainvälisesti kilpailtu toimiala, jolle on tyypillistä teknologisten ratkaisujen ja kustannusrakenteiden laaja salassapito yritysten markkina-aseman turvaamiseksi, Lupa- ja valvontavirasto toteaa.