Eläkepomo nuorten eläke­säästämisestä: Suurin osa ei pysty rikastumaan, vaikka yrittäisi

Jaakko Kianderin mukaan nuoret ovat eläkkeiden suhteen pessimistejä mutta oman sijoitus­salkkunsa suhteen jopa yli­optimistisia. Siinä on ristiriita.

Nuoret aikuiset sanovat säästävänsä eläkepäivien varalla. Osa kertoo myös luottamuspulasta.

Lähes puolet nuorista aikuisista säästää eläkeaikaa varten, kertoi Eläketurvakeskuksen tutkimus maaliskuussa. Taustalla on nuorten heikentynyt luottamus eläkejärjestelmää kohtaan.

Saman tutkimuksen mukaan jopa puolet näistä omatoimisista eläkesäästäjistä aikoo käyttää sijoituksiaan lopettaakseen työnteon ennen aikojaan.

Suomen suurimmat eläkevakuutusyhtiön Kevan toimitusjohtaja ja pitkän linjan talouskommentaattori Jaakko Kiander ei oikein usko näihin suunnitelmiin.

– Keskituloisille ja pienituloisille on hyvin vaikeaa itse säästää riittävä eläketurva vanhuutta varten. Osittain siksi, ettei kukaan tiedä, miten sijoitukset onnistuvat – ja toisaalta kuinka kauan he tulevat sitten niitä rahoja tarvitsemaan, hän sanoo.

Tehdään heti selväksi: Jaakko Kiander kannattaa yksityissijoittamista. On erinomaista, jos ihmiset varautuvat eläkepäivien menoihinsa. Mutta siihen hän ei usko, että merkittävä osuus suomalaisista voisi säästää mittavia rahasummia.

– Suurimmalla osalla ihmisistä ei ole siihen oikeasti mahdollisuuksia.

Kianderin mukaan nuorten eläkesäästämistä koskevassa uutisoinnissa sekoittuu nyt pessimismi ja optimismi erikoisella ja ristiriitaisella tavalla.

– Toisaalta nuoret ovat menettämässä luottamuksensa eläkejärjestelmään, mutta samaan aikaan omaan säästämiseen liittyy katteetontakin optimismia. Ajatellaan, että jos minä itse sijoitan rahaa, niin minun sijoitukseni onnistuvat oikein mainiosti – ja minusta tulee sitten jossain vaiheessa rikas henkilö, Kiander sanoo.

Ristiriita on se, että jos nuorten eläkesäästäjien oma sijoitustoiminta tuottaa tulevina vuosina näin erinomaisen hyvin, niin silloin tuottavat myös eläkeyhtiöiden sijoitukset.

– Ja silloinhan meillä ei olisi mitään ongelmaa tässä eläkejärjestelmässä.

Jaakko Kiander seisoo ikkunan edessä.
Sadan vuoden eläkesijoituksille tavoitellaan parempaa tuottoa ottamalla enemmän riskiä. ”On ihan varmaa, että sinä aikana tulee muutama iso pörssiromahdus, Jaakko Kiander sanoo. Kuva: Mårten Lampén / Yle

Eläkejärjestelmässä ei ole ongelmaa

Nuoret epäilevät eläkejärjestelmän kestävyyttä – ja se saattaa olla keski-ikäisten syytä. Monessa kahvipöytäkeskustelussa päivitellään, miten töitä pitää tehdä ainakin 80-vuotiaaksi asti.

Kiander tunnistaa ilmiön.

– Keski-ikäiset voisivat ottaa asioista paremmin selvää. Eläkeikä ei ole nousemassa 80 vuoteen, ja tähän asti nähty eläkeiän nousu on ollut maltillista.

Kianderin mukaan monilta on jäänyt huomaamatta, eläkeikä oli 65 vuotta ennen vuoden 2005 eläkeuudistusta – ja kaksikymmentä vuotta myöhemmin alin eläkeikä oli täsmälleen sama.

Toki, tässä välillä eläkeikä hieman laski.

– 2030-luvulla se alin eläkeikä tulee nousemaan 66 ikävuoteen, mutta en pitäisi sitä kovin dramaattisena muutoksena, Jaakko Kiander sanoo.

Alimman eläkeiän lisäksi puhutaan tavoite-eläkeiästä. Se on eläkkeelle jäämisen hetki, jolloin lisätyövuosilla on kumotaan parikymmentä vuotta sitten käyttöönotettu elinaikakertoimeksi kutsuttu leikkuri. Tällä hetkellä tämä eläkkeelle jäämisen raja on noin 66 vuotta, ja sen odotetaan Kianderin mukaan nousevan 68 ikävuoteen 2030-luvun aikana.

Suurten ikäluokkien aiheuttamaa eläkepommiakin pelättiin vuosikymmenet, mutta sotien jälkeen syntyneet ovat nyt eläkkeellä, eikä eläkemaksuja tai eläkeikää tarvinnut nostaa pilviin.

Alle olevalla videolla nuoret aikuiset pohtivat säästämistä ja suhdettaan Suomen eläkejärjestelmään.

Nuoret aikuiset sanovat säästävänsä eläkepäivien varalla. Osa kertoo myös luottamuspulasta.

Pitäisikö eläkkeistä leikata?

Ilma on tällä hetkellä sakeanaan ideoita siitä, miten eläkkeet vedetään mukaan kansantalouden suureen velkajarrutukseen. Puolueet vasemmistoliittoa lukuun ottamatta ovat sopineet, että seuraava hallitus sopeuttaa taloutta 8–11 miljardilla eurolla.

Yle kysyi kahdeksan ekonomistin mielipidettä eläkkeistä. Seitsemän heistä oli sitä mieltä, että eläkejärjestelmä on niin iso potti, ettei sitä voi pitää leikkauksilta syrjässä.

Jaakko Kiander, oletko samaa mieltä?

– Tässä mennään vaarallisille vesille. Jos ansiosidonnaisen työeläkejärjestelmän varoja ryhdytään kanavoimaan valtiontalouden alijäämän kattamiseen, se luo aiheellista epäluottamusta, Kiander sanoo.

– Ei ole takeita, ettei sitä tehtäisi uudestaan. Ja riittävän kauan jatkuessaan se murentaisi eläkelupauksen uskottavuutta ja heikentäisi järjestelmää.

Mutta koko Suomi tuntee säästöt nahoissaan – jos ei vielä, niin kohta. Eikö olisi reilua, että eläkeläisetkin osallistuisivat?

– Tässä voidaan käyttää oikeudenmukaisuuden argumenttia, mutta puolet eläkeläisistä on hyvin pienituloisia. Heillä ei ole varaa leikkauksiin, Kiander sanoo.

Jos taas leikataan suurempaa eläkettä saavien tuloja, se hämärtäisi Kianderin mukaan työeläkejärjestelmän ansaintaperiaatetta – sitä, että työaikana suoritetut maksut ja niiden vastineeksi myöhemmin saadut etuudet vastaavat toisiaan.

– Olemme jo nyt hyvin lähellä tasaeläkejärjestelmää. Pieniä eläkkeitä kompensoidaan asumistuella ja Kelan etuuksilla, toisaalta suurempiin eläkkeisiin kohdistuu raippavero.

Raippaveroksi kutsutaan yli 5 000 euron eläketulon saajiin kohdistuvaa lisäveroa.

Ja kun eläkkeiden leikkauksista puhutaan, silloin kannattaa Kianderin mukaan tarkistaa, keihin tuo eläkeleikkuri kohdistuu.

– Kun esitetään nuorison nimissä, että olisi reilua leikata eläkkeitä, monesti ne kohdistuvat nuorten omiin tuleviin eläkkeisiin.

Jaakko Kiander seisoo Kevan oven edessä.
Suurten eläkkeiden leikkaukset veisivät Jaakko Kianderin mukaan kohti tasaeläkettä – lähellä ollaan jo nyt, kun Kela tukee pieniä eläkkeitä ja raippavero kurittaa suuria. Kuva: Mårten Lampén / Yle

Otetaan vähän enemmän riskiä, onhan horisontti kaukana

Eduskunnan käsittelyssä on tällä hetkellä seuraava eläkeuudistus, jonka on määrä antaa eläkeyhtiöille mahdollisuuden ottaa enemmän riskiä. Osakesijoitusten lakisääteistä enimmäisrajaa nostetaan nykyisestä 65 prosentista 85 prosenttiin, ja kiinteistösijoituksia voidaan vivuttaa.

Kianderin johtama Keva on eri sääntelyn piirissä kuin yksityisten alojen eläkevakuuttajat, ja se kasvatti riskitasoa jo pari vuotta sitten.

Riskiä otetaan, jotta saadaan parempaa tuottoa. Tuotto-odotus nousee Eläketurvakeskuksen arvion mukaan vain muutamalla prosentin kymmenyksellä, mutta vuosikymmenten saatossa se voi tuottaa eläkejärjestelmään miljardeja.

Suurempi riski tarkoittaa samalla sitä, että sijoitukset heiluvat voimakkaammin. Jopa enemmän kuin finanssikriisissä vuonna 2008, jolloin Kevan sijoitussalkun arvo putosi noin viidenneksen.

– Eläkejärjestelmää ajatellaan noin sadan vuoden tähtäimellä. On ihan varmaa, että sinä aikana tulee muutama iso pörssiromahdus, Kiander sanoo.

– Mutta samalla uskomme, että ne pörssiosakkeet ovat sijoituskohde, josta saa parhaan keskimääräisen tuoton. Vaikka tulisi pörssiromahdus, se ei vaikuta eläkkeiden maksuun. Järjestelmä on rakennettu niin, että eläkemenoista selvitään.

Vanhempia ikäluokkia sijoitusten tuottovaihtelut saattavat hermostuttaa. Nuoremmat ikäluokat – ne jotka itsekin harrastavat osakesäästämistä – todennäköisesti ymmärtävät mistä Jaakko Kiander puhuu.