Suomessa ei ole koskaan ollut niin hyvät sotepalvelut kuin nyt, sanoo Paulus Torkki.
– Erityisesti terveyspalveluiden laatu on parempi kuin koskaan. Monet sellaiset taudit, joihin ennen kuoltiin, pystytään nyt hoitamaan, Torkki sanoo.
Torkki työskentelee terveydenhuollon tuotantotalouden apulaisprofessorina Helsingin yliopistossa. Toukokuussa hän aloittaa työt Lappeenrannan–Lahden teknillisen yliopiston eli LUTin ja Etelä-Karjalan hyvinvointialueen yhteisprofessuurissa.
Torkin mukaan media välittää sotesta liian kriisikeskeinen kuvan.
– Se ei todellakaan anna oikeaa kuvaa. Mielikuva on liian synkkä, hän sanoo.
Erikoissairaanhoito toimii
Erityisen hyvin Suomessa toimii Torkin mukaan erikoissairaanhoito. Se on hänen mukaansa kansainvälisestikin huippuluokkaa. Ongelmia sen sijaan on pitkäaikaissairauksien ja monisairauksien hoidossa.
– Ongelmia on myös yhdenvertaisen hoidon saamisessa silloin, kun tarvitaan sekä sosiaali- että terveyspalveluja, hän sanoo.
Kehittämistä siis riittää ja sitä Torkilla on luvassa uudessa tehtävässään Lappeenrannassa.
Torkin tehtäviin kuuluu tutkimus, opetus sekä hyvinvointialueen palveluiden kehittäminen. Hän aikoo muun muassa jalkautua sairaalaan ja terveysasemille seuraamaan ja kehittämään palveluita työntekijöiden kanssa.
Torkin mukaan esimerkiksi iso osa Suomen soteammattilaisten työajasta menee edelleen muuhun kuin potilastyöhön.
– On kirjaamista, tiedonhakua ja erilaisten dokumenttien tekoa. Tätä voisi huomattavasti suoraviivaistaa tai osittain poistaa, hän sanoo.
Palvelutasosta puhuttava kansallisesti
Paulus Torkki aloittaa työnsä toukokuussa Etelä-Karjalassa, jossa väestö ikääntyy vauhdilla ja palveluiden tarve on siksi iso. Toisaalta rahaa pitäisi samaan aikaan säästää.
Siksi Torkin mukaan pitäisi kansallisesti määritellä, mitä palveluita hyvinvointialueet tarjoavat jatkossa sillä rahalla, mitä niillä on käytössään.
– Jos käytetään tietty määrä rahaa, niin mitä sillä kansalaisille luvataan, hän sanoo.
Sitä, säilyykö Etelä-Karjalan hyvinvointialue itsenäisenä tulevaisuudessa, on Torkin mukaan vaikea ennustaa.
– Toistaiseksi kehitetään toimintaa itsenäisenä hyvinvointialueena. Aika näyttää, mihin järjestelmä kehittyy koko Suomen tasolla, hän sanoo.
Torkki perää kansallista keskustelua sotepalveluiden sisällöistä, ei vain niiden järjestämisen hinnasta:
Keskusteluja arvoista
Uudessa tehtävässään Torkki aikoo olla paikalla sekä LUT-yliopistolla että hyvinvointialueella kulloisenkin tarpeen mukaan.
– En vielä tiedä, muutanko Lappeenrantaan.
Professorina hänen tehtäviinsä kuuluu myös yhteiskunnallinen vaikuttaminen. Julkisuudessa hän haluaa puhua sotesta erityisesti vaikuttavuuden ja arvojen perusteella toimimisen näkökulmista.
– Meillä on yhä mahdollisuus karsia vähän hyödyttävää toimintaa ja keskittyä enemmän siihen, mistä on hyötyä potilaille, Torkki sanoo.