Kangasniemen perinteikäs laulukilpailu peruttiin, kun valtio ei myöntänyt tukea

Kangasniemen musiikkiviikkoihin kuuluva laulukilpailu on järjestetty 80-luvulta lähtien noin joka toinen vuosi.

Kangasniemen kunnantalo.
Kangasniemen musiikkiviikoilla ei nähdä tänä vuonna laulukilpailua. Arkistokuva. Kuva: Isto Janhunen / Yle

Kangasniemen musiikkiviikkoihin kuuluva laulukilpailu on peruttu tältä vuodelta.

Perinteikäs ja arvostettu laulukilpailu on järjestetty yleensä noin joka toinen vuosi. Tänä vuonna kilpailu oli tarkoitus järjestää, mutta tapahtuma ei saanut tarpeeksi taloudellista tukea.

Laulukilpailua on järjestetty vuodesta 1987 lähtien. Edellisen kerran laulukilpailu järjestettiin vuonna 2024, jolloin Taike myönsi tapahtumalle 20 000 euron festivaaliavustuksen. Tänä vuonna avustusta ei saatu.

Tapahtumalle ei myönnetty myöskään Suomen Kulttuurirahaston avustusta, joka on viime vuosina ollut vajaa 10 000 euroa. Kangasniemen kunta on pääyhteistyökumppanina tukenut tapahtumaa 20 000 eurolla vuosittain.

Muu tapahtuma, eli konsertit ja laulukurssit järjestetään heinäkuussa normaalisti. Tänä vuonna tapahtuma aloitetaan ensimmäistä kertaa järjestettävällä koko perheen ilmaistapahtumalla.

Taiteellinen johtaja, oopperalaulaja Johanna Rusanen-Kartano kertoo, että laulukilpailun osuus tapahtumasta on maksanut aiempina vuosina noin 20 000 euroa.

– Se oli joko tai, sillä myös kurssien ja konserttien järjestämisen hintalappu on noin 20 000 euroa. Emmehän me voi jättää koko tapahtumaa järjestämättä, koska olemme tärkeä toimija alueella.

Johanna Rusanen-Kartano poseeraa mustassa iltapuvussa ja vihretävässä turkiksessa.
Kangasniemen musiikkiviikkojen taiteellisena johtajana toimii tunnettu oopperalaulaja Johanna Rusanen-Kartano. Arkistokuva. Kuva: Pasi Murto / AOP

Kilpailuun oli ilmoittautunut ennätysmäärä laulajia, yli 80, kertoo Rusanen-Kartano. Hän korostaa sitä, että tapahtumaan osallistuu laulajia ympäri maan, eli mahdolliset avustukset eivät jäisi vaan Kangasniemelle.

Kilpailun palkintoina jaetaan stipendejä, joita voidaan käyttää muun muassa lisäkoulutukseen ja koelauluihin osallistumisen kustannuksiin.

– Tukien saamattomuus vaikuttaa myös pidemmällä aikavälillä. Jos tämä kehitys jatkuu, niin laulajien koulutus kärsii, kun stipendit jäävät saamatta.

Valtion tukien ja avustusten määrien väheneminen ja kohdentuminen yhä suuremmille toimijoille huolettaa Rusanen-Kartanoa. Hän toivoo myös päätöksiin enemmän läpinäkyvyyttä.

– Me ei luultavasti koskaan saada tietää, että miksi laulukilpailun järjestämiseen haettua festivaaliavustusta ei myönnetty.

Tapahtuman periaate on ollut Rusanen-Kartanon mukaan se, että laulukilpailuun kerätään rahaa lipputuloista ja sponsoreilta niinäkin vuosina, kun laulukilpailua ei järjestetä.

Sponsoreita on mukana tänäkin vuonna, mutta niillä ei korvata tukien jättämää vajetta.

– Jos joku kokee sydämen asiakseen varmistaa, että ensi vuoden kilpailu järjestetään, niin voi ottaa yhteyttä.