Sisarukset Kiia, 8, ja Minka, 9, ruokkivat lemmikkigerbiileitään. On aikainen maanantaiaamu, ja tytöt ovat pian lähdössä kouluun.
Kiia ja Minka käyvät kotikoulua Lappeenrannassa. Koulun nimi on Kristillinen koulu Omenapuu.
Kotikoulut nousivat julkiseen keskusteluun aiemmin keväällä, kun suojelupoliisi (supo) nosti ne kansallista turvallisuutta käsittelevässä raportissaan esiin.
Supon mukaan kotikoulujen yleistyminen on turvallisuusuhka.
Kotikouluilla ei ole virallista opetuslupaa, eikä niitä valvota tavallisten peruskoulujen tavoin. Yksi tällaisista kouluista on Omenapuu.
Erikoistutkija Anna Santaholma sanoo, että supo on erityisen huolissaan segregaatiosta.
Santaholman mukaan kotikouluista voi muodostua sosiaalisia kuplia, joiden ulkopuolelta lapset eivät tapaa ihmisiä.
– Koulujen eriytyminen liittyy asuinalueiden eriytymiseen. Se voi olla poismuuttoa alueilta, jossa koetaan esimerkiksi turvattomuutta. Sitä kautta kotiopetuskoulun perustaminen on luonnollisesti äärimmäinen koulusegregaation muoto, Santaholma sanoo.
Yhteiskunnan ulkopuolelle jääminen ja sosiaalisten ryhmien vastakkainasettelu voivat olla vakavia kehityskulkuja erityisesti yleistyessään, Anna Santaholma sanoo.
– Kouluja voidaan potentiaalisesti käyttää turvallisuutta vaarantavaan toimintaan varsinkin pidemmällä aikavälillä.
Kiian ja Minkan äitiä Hanne Huosoa supon varoitus ihmetyttää. Huoso nimittäin valitsi lapsilleen kotikoulun ennen kaikkea turvallisuuden takia.
Yhteensä 15 oppilaan ala-asteella kaikki lapset ja aikuiset tuntevat toisensa. Yhteisöllisyys luo turvallisuudentunnetta, Huoso kertoo ja liikuttuu.
Koulureput ovat jo pakattuina. Minka ottaa mukaan myös pesäpallovarusteet.
Kun koulun kello soi, ”omppulaiset” siirtyvät omiin tiloihinsa. Niihin kuuluu kaksi luokkahuonetta ja aulatila.
Opettaja Sarianne Villikka halaa halauksen haluavia oppilaita vuorotellen. Musiikin oppitunnille osallistuvat kaikki Omenapuun oppilaat.
Koulupäivä alkaa aamunavauksella.
– Mitä haluatte rukoilla tänään? Villikka kysyy oppilailta.
– Sitä, etten nukahda tähän pystyyn, yksi oppilaista vastaa.
Myös rauhaa ja voimia loppukevääseen toivotaan. Villikka lausuu rukoukset yksitellen.
Musiikintuntiin kuuluu myös nuottien tunnistamista ja läksyjen tarkistus.
Omenapuu seuraa valtakunnallista opetussuunnitelmaa. Koulu käyttää samoja, suurten kustantamojen oppikirjoja kuin peruskoulut.
Omenapuussa opiskellaan tavallisia aineita kuten matematiikkaa, äidinkieltä ja uskontoa. Kristillisyys näkyy koulussa juhlapyhinä, arjessa Raamatun lainauksina seinillä ja rukouksina.
Koulua pyörittävän yhdistyksen, Kristillinen kasvatus Omenapuu ry:n hallituksen puheenjohtaja Pauliina Korhonen sanoo, että uskonnollisuus ei kuitenkaan vaikuta opetuksen sisältöön.
Korhosen mukaan uskonnon tunteja on saman verran kuin muissakin kouluissa.
– Opetamme lapsille, että jokainen ihminen on arvokas, Jumalan luotu ja sitä kautta tärkeä. Ihminen on luotu tänne luomakuntaan viljelemään ja varjelemaan, Korhonen siteeraa Raamattua.
Yhdistys on hakenut opetuslupaa valtioneuvostolta, tuloksetta.
– Jos opetuslupa tulisi, niin toimintaan tulisi vain pientä hienosäätöä. Meidän toiminnan rakenne mukailee jo tavallista koulua, Korhonen arvioi.
Valtioneuvosto on perustellut luvan hylkäämistä yhdistyksen riittämättömillä ammatillisilla ja taloudellisilla edellytyksillä järjestää perusopetuslain mukaista opetusta, selviää Ylen näkemistä opetus- ja kulttuuriministeriön asiakirjoista.
Kaikkiaan valtioneuvosto on hylännyt kymmenen kotikoulun opetuslupahakemuksen 2020-luvulla.
Kotikouluja ei valvota tavallisten peruskoulujen tavoin
Erikoistutkija Anna Santaholman mukaan supo on huolissaan kotikoulujen valvonnasta. Kotikoulujen valvonta on noussut esiin muun muassa Karfien perheen tapauksessa.
Päätöksestä siirtyä kotiopetukseen riittää pelkkä ilmoitus lähikouluun. Jokaista kotioppijaa valvoo lähikoulun tutkiva opettaja, mutta hänen ei esimerkiksi ole pakko tavata lasta.
Santaholman mukaan valvonnan puutteista voi seurata, että kotikoulu ei välttämättä ole turvallinen paikka lapselle. Opettajana voi toimia kuka vain. Opetus voi olla millaista tahansa ja koulurakennus voi olla mikä tahansa, hän sanoo.
Viranomaiset eivät myöskään tiedä tarkkaan, kuinka monta kotikoulua Suomessa on.
– Jos koulut ovat hyvin sulkeutuneita ja lapset eivät esimerkiksi pääse olemaan tekemisissä muiden samanikäisten kanssa, niin se tietysti on huolta herättävää, Santaholma sanoo.
Näin lapset voivat Santaholman mukaan saada puutteelliset valmiudet toimia ympäröivässä yhteiskunnassa.
Hän ei kerro, onko Suomessa tällaisia kouluja. Santaholman mukaan supo on tällä hetkellä huolissaan joistain kymmenistä kotioppijoista.
Santaholman mukaan valvonnalla on lasten turvallisuuden kannalta merkitystä.
Hänen mukaansa joillain toimijoilla voi olla halua siirtää ääriajattelua kotiopetuksen kautta.
Kaikki kotikoulut tai ideologiat eivät kuitenkaan aiheuta kansallisen turvallisuuden uhkaa, Santaholma sanoo.
Vuonna 2025 Kotiopetus oli yleisempää muilla kuin suomen- tai ruotsinkielisillä lapsilla.
Opetusministeri Anders Adlercreutz (r.) on kertonut selvittävänsä sitä, pitäisikö Suomeen säätää koulupakko.
– Suojelupoliisin huolien osalta koulupakko parantaisi turvallisuutta. Nykyisellään juuri kotiopetuksen lainsäädännön vapaus luo uhkakuvia, Santaholma sanoo.
Pohjoismaista Suomen lisäksi vain Norjassa kotiopetus on melko vapaata. Ruotsissa kotiopetus on käytännössä kielletty.
Pauliina Korhonen vastustaa koulupakkoa.
– Emme tietenkään ole sen kannalla, koska sehän tarkoittaisi meidän koulun loppua, Korhonen sanoo.
Korhosen mielestä kotikoulujen valvontaa voitaisiin hyvin lisätä.
Omenapuu kertoo toiminnastaan avoimesti esimerkiksi sosiaalisessa mediassa. Myös Yle toivotettiin tervetulleiksi tutustumaan koulun toimintaan.
Kotikouluja harmittaa leimaaminen
Yle sai yhteyden myös toiseen kotikouluun. Helsingissä toimivan Taatelipuun opettaja Mariam Guled empi ensin haastattelun antamista.
Omenapuulla ja Taatelipuulla ei ole tekemistä keskenään, vaikka ne nimiensä puolesta muistuttavat toisiaan.
Taatelipuun opetuksessa näkyy kristinuskon sijaan islaminusko. Guled kertoo kohdanneensa paljon ennakkoluuloja, koska opettaa kotikoulussa ja on muslimi.
– Olen koulutukseltani luokanopettaja. Teen ihan samoja asioita kuin mitä teen julkisessakin koulussa. Olen vain muslimi ja satun käyttämään huivia, Mariam Guled sanoo.
Guled kertoo valmistuvansa pian kasvatustieteiden maisteriksi.
Guled sanoo, että lapset opiskelevat oppikirjakustantaja Sanoma Pron materiaaleista opetussuunnitelman mukaisia oppiaineita.
Taatelipuu on Omenapuuta pienempi, kerhomainen kotikoulu.
– Emme ole yhtään sellaisia, että täällä koko ajan istuttaisiin ja opiskeltaisiin uskontoa, Guled sanoo viitaten ennakkoluuloihin.
Guledia harmittaa, että yhteiskunta leimaa kaikki kotikoulut muutamien systeemin väärinkäyttäjien takia. Omenapuun Korhonen on samoilla linjoilla.
– Voi olla monenlaisia toimijoita, mutta sitten on ihan tavallisia kotikouluja, jotka harjoittavat ihan tavallista opetusta, Korhonen sanoo.
Korhosen mukaan Omenapuun kristillisen koulun viidestä opettajasta yhdellä on pätevyys. Muut konsultoivat häntä tarvittaessa.
Supon huolet ihmetyttävät kotikouluja
Pauliina Korhonen sanoo, että uutiset kotikouluista turvallisuusuhkana tulivat Omenapuulle järkytyksenä.
– Me ei olla turvallisuusuhka tai radikalisoida ketään, Korhonen sanoo.
– Uskon, että suurin osa meistä tekee tätä oikealla tarkoituksella ja että me ei tehdä mitään väärin, Taatelipuun Guled taas sanoo.
Guled kertoo, että islaminusko on arkisella tavalla osa Taatelipuun toimintaa. Koululaiset oppivat Guledin mukaan muslimien juhlapyhistä ja esimerkiksi ramadanin aikaisesta paastosta.
– Islam näkyy meillä käytöstavoissa ja toiminnassa ihmisten kanssa. Kohtelemme muita hyvin, autamme köyhiä emmekä kiusaa ketään. Nämä ovat islamin arvoja, joita noudatamme, Guled sanoo.
Hän kertoo myös tekevänsä töitä sen eteen, että lapset tapaisivat erilaisia ihmisiä.
– Retkeilemme eri kulttuurikohteissa kaupungissa ja käymme paljon kaupungin tarjoamissa työpajoissa, Guled kertoo.
Omenapuuta käyvän kotikoululaisten äiti Hanne Huoso ihmettelee huolta siitä, että lapset jäisivät yhteiskunnan ulkopuolelle. He tapaavat naapureita, kavereita harrastuksissa ja muita ihmisiä osana tavallista arkeaan, Huoso luettelee.
Sekä Huoso että Pauliina Korhonen vertaavat kotikoulua kyläkouluihin, jollaisia Suomessa oli vielä jokin aika sitten paljon.
– Ihmiset kasvoivat niissä ihan normaaleiksi, Korhonen sanoo.
Omenapuun lapset vaikuttavat tyytyväisiltä pieneen yhteisöönsä. Kiia ja Minka sanovat, etteivät he ole koskaan halunneet tavalliseen kouluun.
– Siellä on liikaa randomeita. En halua hylätä mun parasta ystävää ja opettajaa, 8-vuotias Kiia sanoo.
Ruokarukouksen jälkeen koululaiset syövät makkarakeittoa. Välitunnille koko porukka rientää yhdessä.
Siellä he jakaantuvat hyppimään kiville ja pelaamaan salibandya.
Koulun jälkeen Minkalla on pesäpallotreenit.
Juttua varten on haastateltu lisäksi Opetushallituksen opetusneuvos Jukka Vetoniemeä, sisäministeriön poliisiosaston kehittämispäällikköä Tarja Mankkista ja Suomen Kotikouluyhdistys ry:n hallituksen jäsentä Gunta Paavolaa.
Onko sinulla meille juttuvinkki? Voit lähestyä toimitusta luottamuksella.
Korjaus 26.5. klo 8.10: Muutettu Pauliina Korhosen kommentti muotoon, että kotikoulussa tarjotaan tavallista opetusta. Aiemmin kommentissa puhuttiin perusopetuksesta, mitä kotikoulut eivät voi tarjota.
Muokkaus 29.5. klo 14.29: Lisätty videoklippi, jossa Santaholma kertoo kotiopetuksen ja segrekaation yhteydestä.