Istuvan hallituksen viimeisessä kehysriihessä käsitellään tällä viikolla myös urheiluasioita. Pöydällä on Suomen urheiluliiton lobbaama avustusanomus, jonka läpimeno toisi vuoden 2030 EM-kisaprojektille peräti 10 miljoonaa euroa. Kyse olisi historiallisen kokoisesta tapahtuma-avustuksesta suomalaisessa urheilussa.
Liiton puheenjohtajan Riikka Pakarisen mukaan summa jakautuisi vuosille 2026–2030. Euroopan yleisurheiluliitto myöntää kisat maaliskuussa 2027. Helsingin vastaehdokkaita ovat Bryssel ja Zürich.
Yle Urheilun haltuunsa saamista Urheiluliiton EM-hakudokumenteista paljastuu, että järjestön tavoite on kerätä erittäin merkittävä julkinen rahoitus. SUL hakee Helsingin kaupungilta kolmen miljoonan euron avustusta. Kulttuurin ja vapaa-ajan apulaispormestarin Paavo Arhinmäen mukaan päätöstä ei ole.
– Jos Helsinki saa kisat, asia otetaan poliittiseen prosessiin. Kaupungin tuki on tyypillisesti muutakin kuin rahaa, esimerkiksi olosuhdetyötä ja tilavuokratukea, Arhinmäki kommentoi.
Alun perin Urheiluliiton laatimassa, vajaan 30 miljoonan euron kisabudjetissa verorahoitteisia tulonlähteitä oli listattu niin, että ne olisivat kattaneet jopa 57 prosenttia kuluista.
Esimerkiksi Ylelle kaavaillut kahden miljoonan euron tv-tuotantokulut – joista ei ollut Ylen kanssa sovittu – on sittemmin pyyhitty budjetista. Euroopan yleisurheiluliiton kanssa tehtävä sopimus velvoittaa järjestämään televisioinnin eri tavalla kuin Urheiluliitto oli alun perin arvioinut.
Ilman Ylenkin osuutta EM-budjetti tulisi valtion, kaupungin ja muutaman muun julkisen tahon subventiolla katetuksi noin 50-prosenttisesti. EM-2030-hankkeen projektipäällikkö Harri Halme muistuttaa, että usea arvokisaoikeudet omistava kattojärjestö edellyttää, että kisabudjetti on etukäteen vähintään tässä suuruusluokassa varmistettu.
Rooman tuki 14 miljoonaa
Esimerkiksi Rooman lähinnä tyhjille lehtereille urheiltujen EM-kisojen budjetti 2024 oli noin 24 miljoonaa euroa, mistä julkinen tuki kattoi 14 miljoonaa.
– Julkisen tuen täytyy olla merkittävä, jotta voimme järjestää kisat. Muuten kyse on mahdottomuudesta, puheenjohtaja Pakarinen toteaa realiteeteista.
Urheiluliitolla on kipeät muistot vuoden 2012 EM-kisoista, joiden 3,6 miljoonan euron tappiot olivat kaataa koko järjestön.
– Olin silloin urheiluministerinä myöntämässä liitolle ylimääräistä avustusta tilanteen pelastamiseksi. En pitänyt silloista kisaprojektia järkevänä, koska oli olympiavuosi. Uskon, että tämä hanke on urheilullisesti vakaammalla pohjalla ja eurooppalaiset tähdet paikalla, apulaispormestari Arhinmäki (vas.) sanoo.
Jos Helsinki saa EM-kisat, tapahtuman myönteiset talousvaikutukset pääkaupunkiseudulla on arvioitu jopa 100 miljoonan euron luokkaan.
Herättänyt paljon huomiota
Urheiluliiton 2,5 vuotta lobbaama valtiontuki on herättänyt paljon huomiota urheilumaailmassa. Normaalissa menettelyssä tapahtumatuet käsitellään ja myönnetään opetus- ja kulttuuriministeriössä, ei budjettineuvotteluissa. Urheiluliiton käyttämä ohituskaista ei ole kaikkia miellyttänyt.
Ministeriössä tapahtuma-avustuksia valmisteleva erityisasiantuntija Hannu Tolonen kertoo, että Urheiluliiton tapauksessa ministeriön virkavalmistelu sivuutettiin lähes täysin. Vaikka Urheiluliiton riihestä anoma 10 miljoonaa jakautuisi neljälle vuodelle, summa olisi merkittävä:
– Olemme jakaneet avustusta vuosittain noin 30:lle kansainvälisen urheilutapahtuman järjestäjälle yhteensä kaksi miljoonaa euroa, Tolonen kertoo.
Vertailun vuoksi Urheiluliiton EM-haku sai ministeriöstä kuluvaksi vuodeksi 200 000 euroa, Lentopalloliitto ensi syksyn EM-kisoihinsa 300 000 euroa ja Koripalloliitto naisten ensi vuoden EM-kisoihin 160 000 euroa. Taitoluisteluliitto sai ensi vuoden MM-kisoihinsa 100 000 euroa ja Jääkiekkoliitto alle 20-vuotiaiden MM-kisoihinsa (2027–28) 50 000 euroa.
”Ei tunnu kovin oikeudenmukaiselta”
– Me saimme miesten EM-kisoja (2025) varten valtiolta yhteensä alle miljoonan kolmelle vuodelle jaettuna. Jos Urheiluliiton ajama malli menee läpi, ja siitä tulee muillekin pysyvä, mikäs sen hienompaa. Mutta jos tällainen korvamerkitään vain yhden lajin yhdelle tapahtumalle, ei se kovin oikeudenmukaiselta tunnu, sanoo Koripalloliiton arvokisapääsihteeri Ari Tammivaara.
Koripallon EM-kisojen positiivinen talousvaikutus Tampereen alueelle arvioitiin viime vuonna noin 55 miljoonaksi euroksi.
Nykyhallituksen ohjelman mukaan Suomen tulee olla houkutteleva ympäristö urheilun kansainvälisille arvokisoille. Tältä pohjalta Urheiluliitto lähti 2,5 vuotta sitten lobbaamaan historiallista jättitukea.
– Onnistumisemme sataisi kaikkien arvokisoja hakevien ja koko suomalaisen urheilun laariin, uskoo projektipäällikkö Halme.
Urheiluliitto on korostanut kisa- ja avustushakemuksessaan niin sanottua ”Suomen mallia”, jota on suunniteltu arvokisahakijoiden julkisen tuen puitekehykseksi. Useiden kisajärjestäjien ongelma on ollut, että kaikki muut hyötyvät, mutta järjestäjän taloudelliset riskit ovat realisoituneet. Merkittäviä poikkeuksia ovat olleet esimerkiksi jääkiekon MM-kisat.
Suomen mallia pohtinut työryhmä antaa raporttinsa 29. huhtikuuta. Siihen kuuluu edustajia opetus- ja kulttuuriministeriöstä, Olympiakomiteasta, suurista lajiliitoista ja kaupungeista sekä urheiluopistoista.