Iranin sodan vaikutukset alkavat näkyä yllättävissäkin paikoissa. Jopa öljymaa Norja varautuu polttoainepulaan, mikäli Hormuzinsalmen sulku pitkittyy.
Norjan pääministeri Jonas Gahr Støre kertoi Norjan yleisradioyhtiö NRK:lle Norjan valmistautuvan nyt ”kaikkiin mahdollisiin lopputuloksiin”.
– Joukossa voi olla toimenpiteitä, jotka vaikuttavat meidän kaikkien arkeen, hän sanoo.
Toimet voisivat olla Støren mukaan esimerkiksi etätyön lisäämistä tai vakavimmillaan sitä, että polttoainetta varattaisiin yhteiskunnan ydintoimintojen pyörittämiseen.
”Vakava kansallisen kriisivalmiuden epäonnistuminen”
Pääministerin puheiden taustalla on se, että vaikka Norja tuottaa riittävästi bensiiniä, maa on NRK:n mukaan kriittisesti riippuvainen dieselin ja lentopetrolin tuonnista.
Kansainvälisen energiajärjestön IEA:n johtaja Fatih Birol arvioi aiemmin tällä viikolla uutistoimisto AP:lle, että Euroopalla on jäljellä enää kuuden viikon verran lentopolttoainetta, jos Hormuzinsalmea ei avata vapaalle liikenteelle.
Norjan vaatimukset polttoaineen varastoinnille ovat alhaisempia kuin naapurimaissa.
Maassa on vuodesta 2007 asti ollut voimassa sääntö, jonka mukaan polttoainetta on varastoitava 20 päivän varalle.
NRK vertaa Norjan tilannetta Suomeen ja Ruotsiin, jotka molemmat varaavat polttoainetta 90 päivän tarpeisiin.
Käytännössä Suomi varautuu paljon vahvemmin. Huoltovarmuuskeskuksen mukaan Suomessa tuontipolttoaineita varataan siten, että maassa on käytettävissä keskimäärin viiden kuukauden normaalikulutusta vastaavat tuontipolttoainevarastot.
Norjan laivastoakatemian ja Norjan puolustusyliopiston väitöskirjatutkija Tor Ivar Strømmen pitää vakavana ongelmana Norjan pieniä polttoainevarantojen ohella myös sitä, että ne keskittyvät suuriin ja haavoittuviin laitoksiin.
– Kyseessä ei ole enää hallinnollinen ongelma, vaan strateginen ongelma.
Yksinkertaisesti sanottuna se on vakava epäonnistuminen kansallisessa hätävalmiudessa, Strømmen totesi NRK:lle.
Norja ei ole omavarainen
NRK kysyi Norjan pääministeri Støreltä, kuinka öljyntuottajamaa Norja on voinut päätyä tilanteeseen, jossa sen polttoainevarastot ovat niin alhaiset, ja Suomella ja Ruotsilla on suuremmat varastot.
– Syynä on se, että olemme öljyvaltio. Nämä ovat maita, joilla ei ole öljyntuotantoa, ja niillä on varastointivaatimukset. Mutta tarkastelemme asiaa nyt nähdäksemme, onko Norjan varastointivaatimuksia syytä muuttaa, Støre sanoi.
Pääministerin mukaan Norjasta ei voi tulla omavarainen polttoaineen suhteen, vaikka maalla on runsaasti öljyvaroja.
– Mikään maa ei ole omavarainen tässä asiassa, eikä kukaan voi tulla sellaiseksi yhdessä yössä. Olemme riippuvaisia yhteistyöstä ja meidän on varauduttava hyvin, Støre sanoi.
Norjassa toimii tällä hetkellä vain yksi öljynjalostamo, Vestlandissa sijaitseva Mongstad. Oslon lähellä sijaitseva Slagetangen muutettiin jalostamosta tuontiterminaaliksi vuonna 2021.
Kansalaiset etätöihin, jos polttoainetilanne pahenee?
Pääministeri Støre korostaa, että tilanne Norjassa on nyt normaali eikä polttoainepulaa ole.
Hän pitää kuitenkin mahdollisena sitä, että tilanne huononee.
Silloin viranomaiset saattavat Støren mukaan ryhtyä toimiin polttoaineen säästämiseksi.
Ne voivat olla aluksi ”vapaaehtoisia toimia, joita kaikki voivat tehdä”.
– Kyse voi olla esimerkiksi etätyön lisäämisestä. Mutta jos tilanne muuttuu todella vakavaksi, meidän on varmistettava, että priorisoimme resurssien käyttöä siellä, missä yhteiskunta niitä tarvitsee, jotta pyörät pyörivät.
Esimerkeiksi priorisoitavista aloista Støre mainitsee hätäpalvelut ja teollisuuden.
Maanviljelijöitä ja yrittäjiä Støre ”kehottaa arvioimaan liiketoimintaansa ja suunnittelemaan, miten polttoainetilanteen kehittyminen vaikuttaa siihen tulevaisuudessa”.
– Omaan varautumiseensa on valmistauduttava, Støre sanoo.
Støren mukaan norjalaisten ei kuitenkaan ole tarpeen alkaa hamstrata polttoainetta, sillä ongelman keskiössä on lentopetroli.
Hänen mukaansa norjalaiset voivat myös suunnitella lomiaan ja lentomatkojaan tavalliseen tapaan. Hän kuitenkin huomauttaa, että sodalla on kauaskantoisia vaikutuksia.
– En kommentoi tänään, miten tämä vaikuttaa norjalaisten lomiin, mutta kun IEA:n johtaja sanoo, että lentopetroli voi loppua kuudessa tai seitsemässä viikossa, asia on vakava.