Perinne­rakentaminen on voimissaan – hirsitaitaja: ”Sekä puuta että osaajia löytyy”

Kelohirttä ei Suomen talousmetsistä enää saa, mutta perinteiseen hirsi­rakentamiseen sopivia puita löytyy.

Hirrenviesto on fyysisesti raskasta työtä, vaikka apuna käytetäänkin koneita.

Karstulalaisen Heikkilän Hirsityön hallin pihassa Martti Heikkilä istuutuu 300-millimetrisen hirsipelkan päälle. Se on konkreettinen todiste siitä, että Suomen metsissä on vielä perinteiseen hirsirakentamiseen sopivaa puuta.

– Tämä on ylärekisterissä olevaa tavaraa, mutta kun mennään tavalliseen 200–250-millimetriseen hirsipelkkaan, niin materiaalia kyllä löytyy, Heikkilä sanoo.

Pelkkahirsi on tukista veistämällä tai sahaamalla tehty hirsiaihio.

Yle kertoi viime viikolla, että kelorakentaminen Suomessa on loppu, koska raaka-ainetta ei enää ole. Kelosta rakentaminen vaatii osaavaa hirrenveistäjää, sillä kelottunut puu ei anna anteeksi virheitä.

Paksuja hirsiä kasassa.
300 millimetrin hirsipelkka syntyy jykeväksi kasvaneesta tukkipuusta. Kuva: Niko Mannonen / Yle

Heikkilä on perinteistä hirsirakentamista edistävän Suomen Hirsitaito ry:n tuore puheenjohtaja. Hän myös pyörittää yhdessä veljiensä kanssa rakennusyritystä, jossa hirret veistetään edelleen käsityönä.

– Nykyään moottorisaha on tärkeä työkalu, mutta sitten on kirveitä, pantaveitsiä ja monenlaista käsityökalua, mistä veisto tänä päivänä koostuu.

Massiiviset rungot nousevat vakaasti sahaan 1960-luvulta peräisin olevalla nosturilla.

Mies seisoo hirsipinon keskellä.
Sahatut ja kuoritut hirret kuivuvat ainakin vuoden ajan ennen rakentamista. Kuva: Niko Mannonen / Yle

Omista puista hirsitalon teettäminen ei ole hätäisen hommaa. Hirret saavat kuivua sahauksen ja kuorinnan jälkeen ilmavasti pinottuina seuraavat pari vuotta.

– Siksi monella veistäjällä on varastossaan huomattava määrä ylivuotista hirttä tulevia projekteja varten, Heikkilä sanoo.

Ei vain saunamökkejä

Heikkilän mukaan yleisin väärinkäsitys perinnerakentamisesta on se, että se olisi kadonnutta kansanperinnettä tai pelkkää saunamökkirakentamista.

Mies kuorii hirttä käsityökalun avulla.
Martti Heikkilä käyttelee pantaveistä tottuneesti. Kuva: Niko Mannonen / Yle

Suomessa on kuitenkin kymmeniä pieniä yrityksiä, joilla on käsinveiston taito hallussa, ja metsistä löytyy hirsirakentamiseen sopivaa puuta. Ammattilaiset pystyvät veistämään painumattomia hirsiseiniä ja yhdistämään niihin suuria lasipintoja.

– Välillä ihmisille joutuu vakuuttelemaan, että hirrestä voi tehdä myös modernia arkkitehtuuria olevan omakotitalon tai julkisen kohteen, sanoo Heikkilä.

Mies kuorii hirttä käsityökalun avulla.
Mitä tuoreempi tukki, sen helpommin siitä irtoaa kuori. Kuva: Niko Mannonen / Yle

Tämän hetken taloustilanne haastaa koko rakennusalaa, myös hirsiveistäjiä. Heikkilä uskoo kuitenkin vahvasti hirsirakentamisen tulevaisuuteen. Yksinkertainen rakenne on kestävä ja pitkäikäinen.

– Tässä ei ole erilaisia rakennekerroksia, missä voi tulla rakennusvirheitä tai muita haasteita. On se hirsi ja eriste siinä välissä.

Suomessa on osaamista

Suomessa on paljon puhuttu siitä, että puusta pitäisi tehdä vientiin nykyistä enemmän korkean jalostusasteen tuotteita. Pitkäaikaisina hiilivarastoina toimivat käsinveistetyt hirsirakennukset olisivat juuri sellaisia.

Paksusta hirrestä leikattua lankkua pinottuna.
Tuppeen sahatusta lankusta voi valmistaa esimerkiksi pöytiä. Kuva: Niko Mannonen / Yle

Perinnerakentamisen vientiä jarruttaa kuitenkin usein yritysten pieni koko.

Heikkilän mukaan Pohjois-Amerikassa kerrotaan suomalaisten aikoinaan tuoneen mantereelle hirsirakentamisen taidon.

– Suomalaisella osaamisella on maailmalla huippumaine. Sitä kannattaisi ehdottomasti hyödyntää nykyistä enemmän, Heikkilä sanoo.