Ukrainan harhautuneet droonit työllistävät puolustusvoimia niin paljon, että puolustusvoimat ilmoitti tänään kutsuvansa reserviläisiä auttamaan Suomen aluevalvonnassa.
Puolustuksen asiantuntija Charly Salonius-Pasternak sanoo, että juuri tämänkaltaisessa tilanteessa Suomen puolustuksessa on valuvikoja. Salonius-Pasternak on Nordic West Officen toimitusjohtaja ja turvallisuuspolitiikan tutkija.
– Ei tätä järjestelmää ole suunniteltu tällaiseen tilanteeseen, Salonius-Pasternak sanoo.
Puolustusvoimat on maaliskuun loppupuolelta lähtien pitänyt yllä kohotettua valmiutta alueellisen koskemattomuuden valvonnassa.
Ilmavoimat on päivystänyt Horneteilla ilmassa lähes jatkuvasti. Merivoimien aluksia on ollut tavallista enemmän merellä valvomassa ja valmiudessa. Maavoimat on esimerkiksi tuonut liikuteltavia tutkia tarkentamaan tilannekuvaa. Myös Rajavartiolaitos partioi tehostetusti ja on esimerkiksi miehittänyt valvontatornejaan.
Kantahenkilökunnan työtunnit tulevat jossain vaiheessa vastaan. Ei ehkä viikoissa, mutta jossain vaiheessa, Pasternak arvioi.
Tätä varten reserviläisiä määrätään nyt kantahenkilökunnan avuksi.
Suomen järjestelmä perustuu siihen, että normaaliaikoina puolustusvoimissa on suhteellisen vähän palkattua henkilöstöä. Heistä monet keskittyvät kouluttamaan varusmiehiä. Osa keskittyy hoitamaan aluevalvonnan tehtäviä, erityisesti Ilmavoimissa ja Merivoimissa.
Koulutetuista varusmiehistä tulee tuleva reservi, josta kriisin aikana muodostetaan sodan ajan joukko.
Tällaisiin tehtäviin reserviläisiä voisi sijoittaa
Puolustusvoimat ei ole kertonut, mihin tehtäviin reserviläisiä tullaan sijoittamaan ja kuinka pitkäksi aikaa.
Salonius-Pasternak arvioi, että tehtävät olisivat todennäköisesti samoja, mihin kyseiset reserviläiset sijoitettaisiin kriisiaikana.
Reserviläiset voisivat esimerkiksi pystyttää tutkia, valvoa tutkakuvaa, huoltaa ilmatorjunnan aseita ja lentokoneita. Jos drooneja tulee lisää, he voisivat tehdä etsintää maastossa, esimerkiksi kameradrooneja käyttäen.
Puolustusministeri Antti Häkkänen sanoo Ylelle, että suostumuksensa antaneita reserviläisiä käytetään ensi kertaa aluevalvonnan tehtävissä.
Suomi ei ole juuri testannut, kuinka herkästi reserviläiset saadaan irrotettua tehtäviin, joissa ei välttämättä ole kyse viikosta tai kahdesta. Ukrainan hyökkäykset Venäjälle voivat jatkua pitkäänkin, ja se työllistää myös Suomen ilmavalvontaa.
– Järjestelmää ei ole vain suunniteltu sellaiseen, että reserviläiset tukisivat operatiivista toimintaa pitkäkestoisesti - etenkään reserviläisten elämän kannalta, Salonius-Pasternak sanoo.
Kuinka nopeasti reservi pääsee normitöistään irti?
Salonius-Pastenak sanoo, että Suomella on nyt tilaisuus katsoa, kuinka nopeasti reservi saadaan liikkeelle vakituisista töistä ja millaista muuta kompensaatiota siitä pitää maksaa kuin mahdollisuus toteuttaa maanpuolustustahtoa.
Reserviläisille maksetaan pientä päivärahaa ja joissakin tapauksessa niukka reserviläispalkka. Osa työnantajista maksaa sotaharjoituksiin osallistuville työajan palkkaa, osa ei.
Yle ei saanut puolustusvoimista vielä vastausta, millaiset ehdot harjoituksiin tulevalla reserville on, ja voiko kutsusta kieltäytyä. Puolustusvoimat kertoo tiedotteessa määräävänsä harjoitukseen niitä, jotka ovat antaneet suostumuksensa tulla tarvittaessa nopeastikin puolustuksen tueksi.
Suomi voisi pyytää apua myös Nato-liittolaisilta, mutta näin ei ole toistaiseksi tehty.