Pieni poika ajaa hurjaa vauhtia leikkipuiston rataa pikkupyörällään ja komentaa aikuisia pois tietä.
– Juuri näin. Tämä on sitä riskileikkiä parhaimmillaan, iloitsee tutkija Marjaana Kangas.
Kangas rohkaisee vanhempia, jotta nämä antaisivat lasten leikkiä vähän rajumpiakin ulkoleikkejä, eivätkä hyssyttelisi liikaa. Toki lapsen turvallisuudesta pitää huolehtia.
Jos lapsi ei saa testata rajojaan leikissä, seuraukset voivat näkyä hänen elämässään myöhemmin.
Tutkijaryhmä suosittelee ulkoleikkejä
Aktiivinen ulkoleikki on yksi terveyden ja hyvinvoinnin peruspilareista unen ja ravinnon rinnalla. Tätä mieltä on kansainvälinen tutkijaryhmä, joka julkaisi viime vuoden lopussa laajan kannanoton.
Lapin yliopiston dosentti Marjaana Kangas on ainoana suomalaisena mukana 200 tutkijan ryhmässä. Hän on leikillisen oppimisen dosentti ja tutkinut aihetta yli 20 vuotta.
– Riskileikkiminen on lapsen omaehtoista leikkiä, johon sisältyy sopivasti jännitystä ja vähän epävarmuuttakin, Kangas sanoo.
Hänen mukaansa lapsi testaa kehonsa rajoja riskileikissä.
– Ja vielä kun leikki tapahtuu ulkona, vaikutukset ovat merkittävät.
Pettymykset kuuluvat leikkiin
Riskileikki voi olla kiipeilemistä, vauhdikasta leikkiä, pomppimista tai vaikka tasapainoilua. Jotakin, missä lapsi pystyy käyttämään koko kehoaan.
Samalla lapsi oppii oman kehonsa rajoista vähitellen ja turvallisesti.
– Riskileikki opettaa toiminnan ohjausta, tarkkaavaisuutta, monenlaista ongelmanratkaisutaitoa ja myös arvioimaan riskejä, Kangas kuvailee.
Hän muistuttaa, että pettymykset kuuluvat olennaisena osana leikkimiseen, ja että virheiden kautta opitaan. Se on olennaista kaikessa oppimisessa.
– Kun epäonnistut, nouset ylös ja jatkat matkaa. Samalla pettymysten sietokyky kasvaa. Siinä kasvatetaan tärkeää resilienssiä.
Ulkoleikkien kanssa lasten ajasta kilpailevat erilaiset harrastukset ja tietysti ruutuaika.
– Sisäliikunta ei pysty korvaamaan ulkoleikkien monipuolisia vaikutuksia, Kangas sanoo.
Hänen mukaansa aktiivinen ulkoleikki ei ole vain leikkiä tai liikuntaa, vaan kokonaisvaltainen hyvinvoinnin mekanismi.
Leikki opettaa menemään mukavuusalueen ulkopuolelle
Jos lapsi ei saa leikeissä koetella rajojaan, sillä voi olla myöhemmin elämässä jopa mielenterveyteen liittyviä seurauksia. Uusimpien tutkimusten mukaan sillä voi olla yhteys myös myöhemmin elämässä koettuun ahdistukseen.
– Ei uskalleta mennä oman mukavuusalueen ulkopuolelle sitten aikuisenakaan, kun sitä ei ole turvallisesti leikin, ja erityisesti aktiivisen ulkoleikin kautta harjoiteltu, Kangas sanoo.
Reipas ja vähän jännittäväkin ulkoleikki kannustaa lasta. Jos hän esimerkiksi kaatuu, hän pystyy nousemaan ja lähtee uudestaan leikkimään. Näin rajoja on testattu.
Kangas ei halua holhota vanhempia, vaan enemmänkin kannustaa heitä tiedostamaan riskileikin tärkeyden. Joskus se voi olla myös kuran ja lian sietämistä.
– Rapakkoon hyppääminen on riemukasta. Lapsella on oikeus aktiiviseen ulkoleikkiin ja silloin siihen kuuluu myös sopiva riskien ottaminen.