Nuorten opettajien kuormittuminen huolestuttaa Suomen ensimmäistä opetusalan työelämäprofessoria Olli Luukkaista. Hän aloitti työnsä Jyväskylän yliopistossa huhtikuun puolivälissä.
Luukkainen ehdottaa ratkaisuksi, että nuoret opettajat saisivat nykyistä enemmän ammatillista tukea uransa alkuvaiheessa.
– Kun nuori opettaja aloittaa työnsä, hänen rinnalleen voitaisiin nimetä kokenut opettaja. He työskentelisivät työparina, hän sanoo.
Työparityöskentely voisi Luukkaisen mukaan jatkua vuoden tai jopa kaksi. Vastaavaa työtapaa on käytetty Norjassa.
Videolla Jyväskylän yliopiston työelämäprofessori Olli Luukkainen kertoo, miksi työpari opettajauran alkuvaiheessa olisi tarpeen:
Taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestön eli OECD:n tuoreen selvityksen mukaan joka neljäs alle kolmekymppinen opettaja on miettinyt alan vaihtoa.
Asiantuntijoiden mielestä heiltä puuttuu tuki uran alkuvaiheessa. Kuntien eläkevakuutuksen eli Kevan tuore selvitys kertoo, että nuoret opettajat kokevat työnsä kuormittavammaksi kuin muut julkisen alan nuoret työntekijät.
Uusi opettaja kaipaa neuvoja
Veera Hynninen opiskelee Jyväskylän yliopistossa luokanopettajaksi, ja on myös Pedago-ainejärjestön puheenjohtaja. Hänen mukaansa opiskelijat puhuvat keskenään paljon siitä, minkä verran opinnot tukevat työelämää.
Hynninen valmistuu pian ja aloittaa työt opettajana. Hänen mukaansa mentorointi eli kokeneen opettajan ohjaus auttaisi siinä vaiheessa, kun nuori opettaja siirtyy työelämään.
– Minä kaipaisin neuvoja käytännön asioista opettajan uralla. Mentorointiopettajat mahdollistaisivat sen, että siirtymä työhön olisi lempeä.
Luokanopettajaksi opiskeleva Jimi Rytkönen Jyväskylän yliopistosta arvioi, ettei korkeakoulu täysin valmista työelämän todellisuuteen.
– Yliopistossa puhutaan siitä, miten tehdään tieteellistä tutkimusta. Kun menemme harjoitteluun, se on käytännön työtä. Näiden yhdistäminen on hieman epäselvää, Rytkönen sanoo.
Rytkösen mukaan myös tieteen tekeminen pitäisi pystyä yhdistämään koulun arkeen.
Tiedon rinnalle toiveikkuutta
Suomessa on herättänyt huolta se, että sijoitus kansainvälisissä PISA-tuloksissa on pudonnut. PISA on OECD-maiden tutkimusohjelma, joka mittaa oppimistuloksia.
Työelämäprofessori Olli Luukkaisen mukaan poikien ja tyttöjen oppimistulosten laskuun ja esimerkiksi koulujen välisten erojen kasvuun täytyy suhtautua vakavasti.
Hän muistuttaa silti, että koululla on myös muita, esimerkiksi sivistyksellisiä tehtäviä.
– Uudessa roolissani aion nostaa esille, että koulun tärkein tehtävä on ihmisten kehityksen tukeminen, Luukkainen sanoo.
Hän arvioi, että Suomessa keskitytään enemmän tiedolliseen puoleen kuin esimerkiksi Ruotsissa tai Norjassa.
Työelämäprofessorin mukaan koulussa pitäisi tukea lasten ja nuorten toiveikkuutta ja tulevaisuudenuskoa nykyistä enemmän. Myös yhteisöllisyyttä pitäisi lisätä.
Toisaalta vaatimustasoa pitää nostaa.
– Tällä hetkellä sitä joudutaan laskemaan, kun lapset eivät saavuta sitä tasoa, mikä aikaisemmin on ollut. Tässä pitää ottaa uusi suunta.