Pyöriäinen Pohjanmaalla on ollut luontoharrastajille ja -ammattilaisille odottamattomuudessaan epätodellinenkin kokemus.
Luontokuvaaja Jukka Seppälä pitää kokemusta viisi vuosikymmentä kestäneen harrastuksensa kruununa.
– Tämä on ihan upeimpia kokemuksia. Hienolta tuntuu, että on nähnyt pyöriäisen täällä tänä päivänä.
Pyöriäisten bongaaminen on ollut yksi Seppälän elämänmittaisista unelmista.
– Isäni asui Kotkassa lapsena. Siellä oli silloin kirkkaat vedet, ja isä kertoi, että he seurasivat isoina parvina liikkuvien pyöriäisten auringossa välkehteleviä kylkiä ihan Kotkan edustalla, Seppälä hymyilee.
Seppälä asuu vain parinkymmenen kilometrin päässä pyöriäisten yllätysvierailupaikalta.
Hän muistaa haaveilleensa, että näkisi lähivesistössä joskus hylkeen.
– Kävi siinä mielessä samalla myös pyöriäiset ja delfiinit. Noin viikko sitten tätä mietin – ja nyt tämä on ajankohtaista, Seppälä ihmettelee.
”Jos näkee edes vilaukselta”
Turun yliopiston tutkijoiden mukaan pyöriäisiä tavattiin Suomen rannikon alueella laajasti 1940-luvulle asti, jolloin havaintojen määrä putosi jyrkästi, eikä ole sen jälkeen palannut aiemmalle tasolle.
Nykyisin pyöriäisten havaitseminen Suomen vesistöalueella on siinä määrin harvinaista, että ihmettelijöitä saapui tiistaina Mustasaareen Pohjanmaalle aina Lounais-Suomesta saakka.
Turun ammattikorkeakoulun asiantuntijat Pinja Karlsson ja Johannes Sahlsten sekä erikoistutkija Markus Ahola ajoivat yötä vasten kohti Pohjanmaan bongausapajia.
Vaasasta he saivat veneen ja pääsivät näkemään pyöriäisen polskintaa.
Ahola kertoo saaneensa tiedon pyöriäisestä Ylen uutisesta.
– On aika hämmästyttävää, ettei tieto ollut mitään muuta kautta vielä kiirinyt meille. Meidän ryhmällä on kuitenkin vastuu Suomen pyöriäisseurannasta.
Kolmikko otti kamerakaluston, pari ultraääniä tallentavaa laitetta sekä vesinäytteenottovälineet mukaan ja lähti liikkeelle.
Videolla Markus Ahola kertoo, miten harvinaisesta havainnosta on kyse:
Ahola hämmästelee, että he näkivät perille päästyään pyöriäisen miltei heti rannalta.
Karlssonille pyöriäisen näkeminen oli ihka ensimmäinen kerta.
– Ajattelin, että vaikka tänne oli pitkä matka, on se sen arvoista, jos näkee pyöriäisen edes vilaukselta. Nyt olemmekin saaneet aika pitkään jo katsella, miten se tuossa menee, Karlsson kuvaa.
Sahlsten on nähnyt pyöriäisen aiemmin Norjassa ja Islannissa.
– Tämä on ehdottomasti lähempää – ja ensimmäinen kerta, ja melkein uskallan väittää myös viimeinen kerta, kun Suomessa tulee pyöriäinen nähtyä.
Pyöriäinen kuvattiin videolle varhain tiistaiaamuna:
Yksi vai useampi?
Sahlsten kertoo päässeensä tallentamaan nyt myös pyöriäisen ääntä.
– Ne ääntelevät ultraäänillä niin korkealle, ettei ihmiskorva sitä kuule. Sitä varten meillä on näitä teknisiä laitteita, joiden avulla pystymme seuraamaan niitä.
Sahlstenin mukaan toistaiseksi kaikki heidän havaintonsa ovat samasta yksilöstä, vaikka pyöriäisiä on kerrottu olleen Kyrönjoen suulla useampikin.
– Olemme nähneet vain yhden kerrallaan. Valokuvista tunnistaa selästä jälkiä ihossa, ja niiden perusteella olemme havainneet koko ajan saman yksilön.
Pyöriäisten liikehdintä vedenpinnassa saattaa joskus olla yllättävän nopeaa, jolloin voi syntyä mielikuva useamman valaan läsnäolosta.
– Koitamme nyt ottaa lisää valokuvia, jotta pystyisimme määrittämään, onko kyseessä yksi ja sama yksilö vai onko tässä tosiaan joku pieni porukka, Sahlsten sanoo.
Joka tapauksessa yhdenkin yksilön todistamista Suomessa voi pitää ihmeenä.
– En oikein osannut edes haaveilla, että näkisin Suomen vesillä pyöriäisen – saatika sitten, että sen näkisi näin läheltä, Sahlsten huokaisee.
Erikoistutkija Ahola ei usko, että pyöriäiset viihtyvät Pohjanmaalla pitkään.
– Nyt kutukalaa on tässä hyvin tarjolla ja siinä on suuri ravintosisältö. Pyöriäinen saa tankattua itsensä ja toivottavasti ymmärtää sitten lähteä oikeaan suuntaan, takaisin omia lisääntymisalueitaan kohti.
Aholan mukaan pyöriäinen on tullut Pohjanmaalle todennäköisesti joko Itämereltä tai Ruotsin länsirannikolta.
– Siellä on vähän isompi pyöriäiskanta, joka on erillinen varsinaisen Itämeren kannasta, Ahola tietää.
Korjattu 22.4. klo 15.16: Lisätty artikkeliin tieto pyöriäisten esiintymisestä laajasti Suomen vesillä 1940-luvulle asti sekä poistettu ingressistä väite, ettei pyöriäisiä olisi koskaan ennen nähty Perämeren-Merenkurkun korkeudella.