Porvoolais­kirjailija perehtyi Setin temppeliin ja mustaan magiaan: uudessa kirjassa kuvataan hämmentäviä rituaaleja

Tapio Kotkavuoren elämä ja kuolema -kirja kertoo suomalaisen okkultistin värikkään tarinan. Samalla kirja tarjoaa uutta tietoa Setin temppeli -järjestöstä.

Kirjailija Matti Rautaniemi Porvoossa.
Kirjailija Matti Rautaniemi tunnetaan myös joogatutkijana. Kuva: Jussi Mankkinen / Yle

Osa artikkelin sisällöstä ei ole välttämättä saavutettavissa esimerkiksi ruudunlukuohjelmalla.

2026-01-taustanvaihto

Lokakuussa vuonna 2007 useampikin henkilö hieraisi hämmentyneenä silmiään. Turun Sanomiin oli ilmestynyt kirjailija ja okkultisti Tapio Kotkavuoren kuolinilmoitus, vaikka kyseisestä henkilöstä oli tehty havaintoja kuolinpäivän jälkeenkin.

Kuvia Tapio Kotkavuoren elämä ja kuolema -kirjasta.
Tapio Kotkavuoren kuolinilmoitus Turun Sanomissa. Aletheia viittaa kreikkalaisen mytologian totuuden jumalattareen. Kuva: Jussi Mankkinen / Yle

Kyse oli kuolemasta, muttei fyysisestä sellaisesta.

Tapio Kotkavuori erosi Setin temppeli -järjestöstä, koki maagisen kuoleman ja syntyi uudestaan. Kuusitoista vuotta kestänyt jäsenyys kansainvälisessä uskonnollis-okkulttisessa järjestössä päättyi pieneen ilmoitukseen suomalaisessa paikallislehdessä.

Tapio Kotkavuori ei myöskään ollut oikea nimi, vaan pseudonyymi.

Ensimmäinen mustan magian opas

Tapio Kotkavuori kuuluu monellakin tavalla kotimaisen esoterian ja okkultismin keskeisiin vaikuttajiin.

Teologian maisteri ja kirjailija Matti Rautaniemen Tapio Kotkavuoren elämä ja kuolema -järkäle (Aula & Co, 2026) kartoittaa paitsi Kotkavuoren monivaiheista elämää, myös mustan magian, satanismin ja kansanperinteen aaltoliikkeiden suhdetta länsimaiseen kulttuuriin.

– 2000-luvun alun Suomessa ei oikeastaan ollut muita enemmän tai vähemmän julkisia hahmoja, jotka olisivat kirjoittaneet okkultismista samaan tapaan kuin Kotkavuori. Hänen merkityksensä tunnustettiin myös kansainvälisesti, Matti Rautaniemi summaa.

Tapio Kotkavuoren elämä ja kuolema -kirjan kansi.
Tapio Kotkavuoren elämä ja kuolema -kirjan kannessa näkyy Setin temppelin viehättyminen muinaiseen Egyptiin. Kuva: Jussi Mankkinen / Yle

Mainetta Kotkavuorelle toi vuonna 2004 julkaistu Vasemman käden polku -kirja, joka oli ensimmäinen Suomessa yleisesti saatavilla ollut mustan magian oppikirja.

Samalla se oli koko maailman ensimmäinen setiläistä filosofiaa ja Setin temppeli -järjestön toimintaa valottava suurelle yleisölle suunnattu teos. Kirja on käännetty myös englanniksi.

– Minulle Vasemman käden polusta muodostui vuosien varrella keskustelukumppani, jonka pariin olen palannut peilaamaan ajatuksiani, Matti Rautaniemi toteaa.

Kirjailija Matti Rautaniemi Porvoossa.
Matti Rautaniemi lukemassa Vasemman käden polkua Porvoon Paahtimon sisätiloissa. Kuva: Jussi Mankkinen / Yle

Vaikka Vasemman käden polku aikoinaan kiellettiin muutamassa kotimaisessa kirjastossa, teos on sisällöltään varsin maltillinen.

Ero esimerkiksi uusnatsi ja okkultisti Pekka Siitoimen mustaa magiaa käsitteleviin kirjoihin on ilmeinen: Siitoimen meininki painottui pyhäinhäväistykseen ja rivoihin kuvastoihin ja hän halusi shokeerata.

– Tapio Kotkavuoren kirjassa taas musta magia viittaa menetelmiin, joilla ihminen voi vahvistaa omaa tietoisuuttaan ja käsitystä siitä, kuka hän on ja mitä hän parhaimmillaan voisi olla, Matti Rautaniemi jatkaa.

Saatana saapuu muinaisesta Egyptistä

Tapio Kotkavuoren henkisen elämän keskiössä oli pitkään Yhdysvalloissa syntynyt Setin temppeli -järjestö. Se perustettiin 1970-luvulla, jolloin joukko Anton LaVeyn johtaman Church of Satanin pappeja sai tarpeekseen Saatanan kirkon kaupallisuudesta ja irrottautui omaksi uskontokunnakseen.

Modernien uskonnollisten liikkeiden tavoin Setin temppelin ytimessä on yksilön kehitys ja itsetuntemus.

– Järjestö ammentaa vaikutteita Church of Satanista ja modernin satanismin perinteestä, mutta myös länsimaisesta esoteriasta sekä egyptiläisestä mytologiasta ja estetiikasta, Matti Rautaniemi listaa.

Kuvia Tapio Kotkavuoren elämä ja kuolema -kirjasta.
Setin temppelin Suomen osastoa 1990-luvun alussa. Nuoret miehet suorittivat maagisia rituaaleja Mellunmäen Mustavuorella. Kuva: Jussi Mankkinen / Yle

Muinainen Egypti tuo setiläisyyteen kiinnostavan ja eksoottisen lisävivahteen: Setiä palvottiin sodan ja kaaoksen jumalana, johon ruumilliistui myös aimo annos kosmista pahuutta.

Setin temppeli -järjestössä egyptiläisjumalaa tulkitaan universaalina ei-luonnollisen tietoisuuden periaatteena, joka ilmentää ihmisen sisimmässä roihuavaa mustaa liekkiä. Setistä tulee mieleen myös Saatanan prototyyppi ja setiläisyyden mukaan sekä Set että Saatana edustavat erilaisia symbolisia tapoja esittää ihmisen itsetietoisuutta.

– Setin temppeli suosii Setiä, koska tämän juuret juontavat vuosituhansia ajanlaskumme alun taakse, kun taas Saatana tulee kuvioihin huomattavasti myöhemmin ja edustaa erilaista näkökulmaa samaan periaatteeseen, Matti Rautaniemi tarkentaa.

Tapio Kotkavuori liittyi Setin temppeliin vuonna 1991, vain 19-vuotiaana. Ensimmäiset, ehkä hieman geneerisetkin maagiset rituaalit parikymppisten nuorten miesten muodostama konklaavi suoritti Helsingin Mellunmäen synkissä ja kallioisissa maisemissa.

Helsingin Mustavuoren aluetta.
Helsingin Mustavuoren aluetta.
Helsingin Mustavuoren aluetta.
Helsingin Mustavuoren aluetta.

Rituaaleihin kuuluivat mustat kaavut, kynttilät sekä pentagrammit, ja niissä kutsuttiin paikalle Pimeyden ruhtinasta.

– Kotkavuori koki, että Setin temppelin lähestymistavassa oli älyllistä vakuuttavuutta, jota Church of Satanista tai jostain muusta vastaavasta okkulttisista suuntauksesta oli hänen mielestään puuttunut.

Kalevala kohtaa Setin temppelin

1990-luvun Suomessa setiläisyys sai aivan uusia ulottuuvuksia. Suomen setiläiset halusivat ammentaa henkiseen työskentelyynsä kuvastoa omasta kulttuuriperinteestään, ja niinpä he ryhtyivät kutsumaan haaraosastoaan Kalevala-pyloniksi.

Suomen setiläisille kalevalainen ja itämerensuomalainen mytologia oli paljon tutumpaa kuin egyptiläinen, joka dominoi kansainvälistä Setin temppeliä

– Lähes kaikki tuon ajan Suomen setiläiset olivat opiskelleet folkloristiikkaa ja uskontotiedettä, mitä he sitten sovelsivat omaan maagiseen työhönsä, Matti Rautaniemi kertoo.

Setin temppelin väinämöislakki.
Kalevala-pylonin rituaaleihin kuulunut väinämöislakki. Kuva: Jussi Mankkinen / Yle

Kalevala-pylonin rituaaleihin kuuluivat niin sinivalkoiset väinämöislakit kuin noitarummutkin. Rituaaleissa manattiin esiin muun muassa kalevalaisesta maailmasta tuttua muinaista merihirviötä, Iku-Tursoa.

Kalevala-pylonin hämmentävät rituaalit ovat Tapio Kotkavuoren elämä ja kuolema -kirjassa muutoinkin merkittävässä osassa: voisi ehkä sanoa, ettei suomenkielisessä kirjallisuudessa maagisia rituaaleja ole aiemmin kuvattu näin suoraan ja avoimesti.

Mukaan mahtuu myös kuriositeetteja – jopa rituaalien mittakaavassa. Yhdysvaltojen Oaklandissa Tapio Kotkavuori osallistui maagikko Aleister Crowleyn lanseeraamaan gnostilaiseen messuun, jossa tarjottiin myös ehtoollisleipää.

Leivän ainesosina oli käytetty ihmisverta ja siemennestettä.

Kirjailija Matti Rautaniemi kertoo Set-jumalasta ja Saatanasta.

Muokkaus 26.4.2026 kello 19.45: Lisätty tieto siitä, että Tapio Kotkavuori ei ollut oikea nimi vaan pseudonyymi.