Suomen viranomaisista ainakin Poliisi, Tulli ja Rajavartiolaitos ovat pitkään käyttäneet yhdysvaltalaisen Palantir-yhtiön teknologiaa.
Asia selvisi Ylelle tietopyyntöjen ja muun tiedonhankinnan kautta.
Palantir valmistaa analyysiohjelmistoja muun muassa viranomaiskäyttöön. Se on maailman kiistellyimpiä teknologiayhtiöitä.
Puolustajien mielestä Palantir on tärkeä työkalu modernissa rikostorjunnassa ja sodankäynnissä. Kriitikoiden silmissä Palantir mahdollistaa tekoälyavusteisen massavalvonnan, jota käytetään myös ihmisoikeuksien polkemiseen.
Suomen viranomaiset eivät ole aiemmin suoraan myöntäneet käyttävänsä Palantiria.
Seura-lehti huomasi poliisin Palantirin käytön epäsuorasti muutama vuosi sitten työpaikkailmoituksesta, jossa Keskusrikospoliisi (KRP) haki ”Palantir-taitoista rikosylikonstaapelia”. KRP poisti maininnan Palantirista Seuran yhteydenottojen jälkeen.
Ylen tietojen mukaan Tulli, Poliisi ja Rajavartiolaitos aloittivat Palantirin käytön 2013. Silloin viranomaiset ottivat käyttöön Toivo-nimisen analyysijärjestelmän, joka nojaa Palantirin teknologiaan. Analyysijärjestelmän nimi muutettiin vuonna 2024 Atraimeksi.
Rajavartiolaitos kertoo Ylelle käyttävänsä Atrainta rikostorjunnassa ja analyysitoiminnoissa. Rajavartiolaitokselle on muodostunut järjestelmän käytöstä kuluja vuodesta 2013 lähtien yhteensä hieman yli 300 000 euroa.
Muut viranomaiset ovat vaitonaisempia. Poliisihallitus vahvistaa teknologian olevan Poliisin käytössä, mutta ei kerro, mihin sitä käytetään.
Tulli ei vahvistanut eikä kiistänyt Palantirin käyttöä. Ylen tietojen mukaan kuitenkin myös Tulli on käyttänyt teknologiaa.
Ylen tiedossa ei ole mitä suomalaisten tietoja viranomaiset Palantirilla ovat käsitelleet tai millaisia päätöksiä sen avulla on tehty.
Selvitimme mitä muut Palantirin asiakkaat ovat teknologialla tehneet, ja miksi yhtiö herättää kiivastakin vastustusta.
Työkaluja massavalvontaan
Paperilla Palantirin teknologia kuulostaa jopa tylsältä.
Palantir tarjoaa analyysityökaluja, jotka auttavat tekemään johtopäätöksiä suurista datamassoista tekoälyn avulla.
Yhtiön kyseenalainen maine liittyykin oikeastaan siihen, ketkä ohjelmistoja käyttävät ja mihin tarkoituksiin.
Yhdysvaltojen maahanmuutto- ja tullivirasto ICE karkottaa ulkomaalaisia Palantirin Elite-ohjelman avulla. Mediatietojen mukaan ICE on saanut pääsyn muun muassa Yhdysvaltojen kansalaisten terveystietoihin ja verotietoihin. Datan pohjalta Elite osoittaa ICE:lle kohteita, kuten ulkomaalaisia, karkotettavaksi.
Tekoälyn ohjaamaa viranomaistoimintaa on kritisoitu tarkkuuden puutteesta.
Esimerkiksi ICE:n joukkopidätyksissä on mediatietojen mukaan toistuvasti pidätetty henkilöitä, joilla ei ole rikosrekisteriä ja jotka ovat maassa laillisesti.
Saksan, Tanskan ja Yhdysvaltojen poliisilaitokset ovat käyttäneet Palantiria ennakoivaan rikostorjuntaan. Se tarkoittaa, että viranomaiset keskittävät valvontaa aiempia rikoksia koskevan datan ohjaamana.
Ennustava poliisitoiminta tutkitusti tuottaa tilastollisia vinoumia: Kun valvonta kohdistuu aiemmin tunnetuille rikospesäkkeille, poliisin tietoon tulee enemmän rikoksia, mikä johtaa samojen alueiden edelleen tiukentuvaan valvontaan. Samalla muiden alueiden rikokset saattavat jäädä huomaamatta.
Palantir toi tekoälyn sotakentille
Palantir on myös merkittävä sotateollisuuden yritys. Palantir tekee yhteistyötä esimerkiksi Yhdysvaltojen, Israelin ja Ukrainan armeijoiden kanssa.
Yhdysvaltojen armeija on käyttänyt Palantirin Maven-järjestelmää Iranin sodassa kohteiden tunnistamiseen.
Yksi kohteista oli iranilainen koulu, jonka pommituksessa kuoli yli sata lasta. Mediatietojen mukaan Maveniin oli syötetty vanhentunutta tiedustelutietoa, jonka mukaan koulun kohdalla olisi ollut sotilaallinen rakennus.
Tapausta on pidetty osoituksena tekoälyavusteisen sodankäynnin riskeistä. Yksi kysymyksistä on, miksei Maven välittänyt esimerkiksi tuoreista satelliittikuvista, joissa erottui koulun pihalle maalattuja urheilukenttiä?
Verkkouutisten mukaan Suomen Puolustusvoimat on käyttänyt Palantirin analyysityökaluja useita vuosia. Puolustusvoimat ei vahvistanut eikä kiistänyt Palantirin käyttöä Ylelle.
Palantir on puolestaan itse vahvistanut, että Nato valvoo Itämeren kriittistä infrastruktuuria Palantirin teknologian avulla.
Palantir Ylelle: Teknologian käyttö on asiakkaan vastuulla
Palantir vastasi Ylen haastattelupyyntöön sähköpostitse.
Palantir vastaa kritiikkiin toteamalla, että yhtiö ainoastaan tarjoaa teknologiaa – ei päätä, mihin asiakkaat sitä käyttävät.
– Operaatioiden toteuttaminen, (ICE:n) pidätysten laillisuus ja tapausten asianmukainen dokumentointi ovat kokonaan asianomaisten viranomaisten vastuulla, kertoo Nikolaj Gammeltoft yhtiön toimitusjohtajan kansliasta.
Gammeltoftin mukaan Palantirin teknologia itsessään ei esimerkiksi ennusta rikoksia, vaan tarjoaa työkalun, jolla viranomainen voi analysoida tietojaan.
Iranilaisen koulun pommitusta Palantir ei kommentoi, koska asian tutkinta on kesken.
Palantirin manifesti kohahdutti
Oma syynsä kritiikkiin – tai toisaalla ihailuun – on Palantirin avoin puolueellisuus. Palantir ilmoittaa puolustavansa yksinomaan ”länsimaista yhteiskuntaa” eikä myy teknologiaansa lännen vihollisille.
Palantir on esimerkiksi kertonut seisovansa asiakkaansa Israelin tukena. Yhtiön perustajiin kuuluva teknologiasijoittaja Peter Thiel on Yhdysvaltojen vaikutusvaltaisimpia republikaanipoliitikkojen tukijoita.
Huhtikuussa Palantir julkaisi manifestin, jonka mukaan maailman ”poikkeuksellisen pitkä rauhan kausi” on Yhdysvaltojen voiman ansiota. Kirjoituksessa myös todetaan tiettyjen kulttuurien tuottaneen ihmeitä, kun toiset kulttuurit ovat taantumuksellisia ja haitallisia.
Kirjoitus perustui Palantirin toimitusjohtaja Alex Karpin kirjaan Technological Republic. Karpin pääviestejä on, että kansalaisten massavalvonta on turvallisuuden nimissä väistämätöntä. Siksi on parempi, että kansalaisia valvotaan yhdysvaltalaisella teknologialla kiinalaisen sijaan.
Sveitsi torjui Palantirin turvallisuushuolien vuoksi
Palantir on viime vuosina tahkonnut menestystä ja monikymmenkertaistanut markkina-arvonsa. Viime vuosina se on myös menettänyt sijoittajia ja mahdollisia asiakkaita – osin juuri kritiikin vuoksi.
Esimerkiksi Sveitsin armeija, Saksan tiedustelupalvelut ja Lontoon poliisi (MET) ovat hiljattain torjuneet Palantirin tarjouspyynnöt.
Sveitsin päätöksen taustalla oli huoli tietoturvasta.
Sveitsiläislehti Republikin mukaan Sveitsin armeija oli teettänyt selvityksen Palantirin hyödyistä ja haitoista. Selvityksessä esitettiin huoli siitä, että Palantirin kautta ”Yhdysvaltain hallitus ja tiedustelupalvelut voisivat päästä käsiksi arkaluonteiseen tietoon”.
Palantir on haastanut Republikin oikeuteen.
Ylelle Palantir kertoo, ettei se käsittele dataa vaan ainoastaan myy ohjelmistoja, eikä siten hyödy tiedosta, jota Palantirin järjestelmillä käsitellään.
– Autamme asiakkaitamme luomaan lisäarvoa datasta, johon heille on laillinen pääsy. Emme saa datasta hyötyä itsellemme, Palantirin Gammeltoft kirjoittaa.