Länsirannikon teollisuus saisi uusia mahdollisuuksia tavaraliikenteeseen, mikäli länsirannikon kaupunkeja yhdistävä Aaltorata tulevaisuudessa toteutuisi.
Kokonaan uutta rataosuutta rakennettaisiin Uudenkaupungin ja Rauman kautta Poriin ja Porista kohti Vaasaa. Nykyiseen päärataan Aaltorata yhdistyisi Jepualla.
Esiselvityksen mukaan rata rakennettaisiin vaiheittain, ja ensimmäiseksi tavoitteena on Turun ja Porin välisen rataosuuden rakentaminen.
Aaltoradan esiselvitystä laatimassa olleen Satakuntaliiton liikennesuunnittelija Esa Perttula sanoo, että teollisuuden tarpeet ovat keskeinen osa ratahanketta matkustajaliikenteen ohella.
– Alueella on monipuolista teollisuutta, jonka kuljetuksia voisi siirtyä radalle. Esimerkiksi metsä- ja kemianteollisuutta on radan varrella paljon, Perttula toteaa.
Teollisuus edellä
Lounais-Suomessa tiedetään hyvin, että yli kahden miljardin euron ratahankkeen rakentaminen nykyisessä valtiontalouden ahdingossa ei ole lähivuosien hanke. Se koetaan kuitenkin niin tärkeäksi, että selvitystyötä halutaan jatkaa.
Porilainen valtuutettu, keskustan valtuustoryhmän puheenjohtaja Niko Viinamäki korostaa erityisesti radan vaikutuksia teollisuuden kilpailukyvylle.
– Kyse on tulevaisuuden investoinneista Suomeen ja siitä, että logistiset yhteydet ovat suuri tekijä, kun teollisuuden sijaintipaikkoja valitaan, Viinamäki sanoo.
Viinamäki uskoo myös siihen, että tämän hetkisen arvion mukaisista yli kahden miljardin euron rakentamiskustannuksista voi saada merkittävän osan avustuksina esimerkiksi EU:sta.
– Jos ratahanke toteutetaan eurooppalaisella raideleveydellä ja siihen otetaan mukaan radan maanpuolustuksellinen merkitys, voisi olla mahdollista saada jopa puolet kustannuksista avustuksina, Niko Viinamäki arvioi.
Hän pitää selvänä, että juuri nykyisen ja tulevan teollisuuden tarpeet on se asia, joka puoltaa vahvimmin Aaltoradan toteuttamista, vaikka matkustajaliikenteen merkityskin tiedetään.
Turku–Pori -osuus keskiössä
Pari viikkoa sitten julkaistu ensimmäinen kattava esiselvitys kertoo, että Aaltoradalle mahdollisesti siirtyvän tavaraliikenteen suurin potentiaali on nimenomaan Turun ja Porin välisellä osuudella.
Kumipyöriltä voisi siirtyä kiskoille jopa yli miljoona tonnia tavaraliikenettä. Näin paine alueen ainoalta valtaväylältä eli valtatie kahdeksalta helpottuisi.
– Tätä selvitystä varten haastateltiin alueen suuria teollisuusyrityksiä. Jatkoselvityksissä varmasti teollisuuden tarpeita ja suunnitelmia selvitetään lisää, sanoo liikennesuunnittelija Esa Perttula Satakuntaliitosta.
Koska kyse on ehkä vuosikymmenien päähän ulottuvasta investoinnista, selvityksessä on myös kartoitettu mahdollisia tulevia teollisuushankkeita, jotka voisivat hyötyä radan rakentamisesta.
Niitä on lukuisia pelkästään Varsinais-Suomessa ja Satakunnassa, kuten esimerkiksi Naantaliin suunniteltu vetylaitos, Raumalle kaavailtu e-lentopolttoaineen tuotantolaitos ja Porissa rahoitusta vailla oleva vanadiinitehdas.
Porista pohjoiseen jatkuvan rataosuuden varrella on myös suunnitteilla mittavia teollisia investointeja, kuten Vaasan seudulle suunniteltu mittava akkutehdaskokonaisuus.
Tulevien vuosikymmenten teollisten investointien laatua tai kuljetustarpeita ei vielä pysty edes kovin tarkasti arvioimaan.
– Hanke tarvitsee vielä useita esiselvityksiä tulevaisuudessa, jotta saamme lisätietoa kannattavuudesta, tarpeista ja vaikkapa matkustajamääristä, Perttula sanoo.
Vertailukohtaa voi hakea paljon julkisuudessa olleesta Länsiradasta. Sen ensimmäisestä kattavasta esiselvityksestä kului noin 20 vuotta ennen kuin hanke eteni varsinaiseen suunnitteluvaiheeseen.